LENTOKULJETUS. MATKUSTAJAN KAATUMINEN LENTOASEMALLA. TERMINAALIRAKENNUS. HENKILÖVAHINKO. APULAISEN VASTUU. KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN TOIMIVALTA.

VAHINGONKORVAUSVAATIMUS. TUOTTAMUS. TOIMIVALTA.

Diaarinumero: 2452/35/2015
Antopäivä: 23.10.2017

MH kaatui ja loukkasi polvensa 7.6.2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla, minne hän oli saapunut lentoyhtiön X lennolla Roomasta. MH:n ratkaisupyyntö koskee sitä, ovatko lentoyhtiö tai lentoaseman ylläpitäjä A Oy vastuussa vahingosta.

Vaatimukset MH vaatii, että hänelle maksetaan vamman hoitokuluista, kivusta, särystä ja muista asiassa aiheutuneista kuluista 50 000 euron vahingonkorvaus.

Vammasta aiheutui sairaanhoitokulujen lisäksi muita kuluja, kuten lentoliput, taksit ja viiden kuukauden oleskelu Suomessa, koska lentäminen oli MH:lta kielletty.

MH on selvittänyt vahingon sattuneen, kun hän oli poistunut poistumisputkesta ja kävellyt noin 10 metriä.

Kaatuminen aiheutui lattian liukkaudesta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on ollut muita vastaavia tapauksia.

Vastaukset Lentoyhtiö X toteaa, että matkustaja on esittänyt vaatimuksensa 3.7.2015. Saapuminen määräpaikkaan tapahtui 2.6.2010. Montrealin yleissopimuksen 35 artiklan mukaan oikeus vahingonkorvaukseen menetetään, jos vaatimusta ei esitetä kahden vuoden kuluessa.

A Oy katsoo, että kuluttajariitalautakunnalla ei ole toimivaltaa käsitellä asiaa. Lentokenttäterminaalin ja lentokentän ylläpito ei muodosta sellaista tavaran tai palvelujen tarjoamista vastiketta vastaan hankittavaksi, mitä kuluttajansuojalaissa tarkoitetaan kulutushyödykkeellä.

Vahingonkärsijä on loukkaantunut ilma-aluksesta poistumisen yhteydessä. Tapahtuman todistanut henkilö on todistajankertomuksessaan vahvistanut, että vahingonkärsijä kaatui hänen vasemmalla puolellaan lähtöporttitiskin kohdalla. Lähtöporttitiskin ollessa poistumistunnelin kohdalla tämä tarkoittaa, että vahingonkärsijän kaatuminen on tapahtunut ilma-aluksesta poistumisen yhteydessä. Tämän vuoksi tapaturmasta vastuullinen taho on lentoyhtiö X.

A Oy kiistää, että lattia olisi vahingon sattuessa ollut erityisen liukas. Lattialla ei ollut liukkaita kohtia eikä liukkautta aiheuttavia aineita, vaan lattia oli tavanomaisessa kunnossa. Tapaturman todistanut henkilö on lausunnossaan vahvistanut tarkastaneensa alueen eikä siinä ollut havaittavissa vettä tai muuta liukasta ainetta, joka olisi voinut aiheuttaa kaatumisen. A Oy ei ole olut huolimaton lattian huollon suhteen tai muutoinkaan laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan lattian kunnon suhteen. Saman lähtöportin kautta kulki tapaturmapäivänä 1 194 henkilöä kaatumatta tai liukastumatta. Tapaturmat terminaalirakennuksessa ovat erittäin harvinaisia vuosittaiseen matkustaja- ja henkilöstömäärään nähden. Lattia on näin ollen käyttötarkoitukseensa sopiva.

Asian tutkiminen edellyttää todistajan kuulemista asiassa. Sen vuoksi lautakunnan tulee jättää asia käsittelemättä.

Ratkaisu Kuluttaja on kohdistanut kaatumistapaturmaan perustuvan vahingonkorvausvaatimuksensa sekä lentokuljetuksen suorittaneeseen lentoyhtiöön että lentoaseman ylläpitäjään.

Lentoyhtiön X vastuu

Lentoyhtiön X vastuu matkustajalle aiheutuneesta henkilövahingosta määräytyy Montrealin yleissopimuksen mukaisesti. Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa matkustajan ruumiinvammasta aiheutuneesta vahingosta ainoastaan sillä edellytyksellä, että vamman aiheuttanut onnettomuus on tapahtunut ilma-aluksessa tai ilma-alukseen nousun tai siitä poistumisen yhteydessä.

Tässä tapauksessa vahinko on kuluttajan mukaan sattunut, kun hän oli poistunut lentokoneesta lentoasematerminaaliin johtavasta käytävästä ("putkesta") ja kävellyt noin 10 metriä. Lautakunnalla ei ole aihetta epäillä kuluttajan kertomusta tapahtumapaikasta. Koska kuluttaja oli vahingon sattuessa tullut jo sisälle terminaalirakennukseen, lautakunta katsoo, että kysymyksessä ei ole Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan mukainen ilma-aluksesta poistumisen yhteydessä sattunut onnettomuus. Tämän vuoksi vahinko ei kuulu lentoyhtiön yleissopimuksen mukaisen vastuun piiriin.

Matkustaja on sopinut lentokuljetuksesta lentoyhtiön X kanssa. Vaikka lentoasematerminaalin käyttäminen on välttämätöntä lennolle lähdettäessä ja sieltä palattaessa, lentoasematerminaalin käyttömahdollisuus ei ole osa lentoyhtiön X sopimussuoritusta. Lentoasematerminaalin ylläpito ei palvele lentokuljetussopimuksen täyttämistä välittömällä tavalla. Näin ollen terminaalin ylläpidossa ei ole kysymys siitä, että lentoyhtiö X käyttäisi A Oy:tä apunaan sopimuksen täyttämisessä. Edellä mainitun perusteella A Oy ei ole lentoasematerminaalin ylläpitäjänä toiminut lentoyhtiön X apulaisena. Lentoyhtiö X ei siten vastaa matkustajaan nähden myöskään mahdollisesta apulaisen aiheuttamasta turvallisuuspuutteesta lentoaseman X tiloissa.

A Oy:n vastuu

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa.

Lentoaseman käyttömahdollisuus tarjotaan matkustajille ja yleisölle vastikkeetta eikä heillä ole pelkästään tällä perusteella sopimussuhdetta sen tarjoajan A Oy:n kanssa. Kuten edellä on todettu, A Oy ei ole myöskään toiminut lentoasematerminaalin ylläpitäjänä lentoyhtiön X apulaisena. Lautakunta katsoo, ettei se ole toimivaltainen ottamaan kantaa A Oy:hyn kohdistettuun korvausvaatimukseen, koska erimielisyys ei tältä osin koske kulutushyödykesopimusta eikä myöskään liity kulutushyödykkeen hankintaan siten kuin kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa on tarkoitettu.

Lautakunta ei suosita hyvitystä lentoyhtiöön X kohdistetun vaatimuksen osalta. A Oy:n osalta lautakunta ei toimivallan puuttumisen vuoksi anna ratkaisusuositusta.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 23.10.2017