Matkapuhelinliittymäsopimus. Liittymän omistajan asema käyttäjän laiminlyödessä maksut. Lojaliteettivelvollisuus.

Kuluttaja (K) on tehnyt elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa sopimukset kahdesta matkapuhelinliittymästä, jotka ovat olleet NN1:n ja NN2:n käytössä. NN1:n liittymään sovittiin asennettavaksi 0700-alkuisten puhelinnumeroiden esto. Laskutusosoitteiksi sovittiin NN1:n ja NN2:n osoitteet.

K valittaa siitä, ettei EH ilmoittanut liittymien käyttäjien maksuhäiriöistä eikä sulkenut kyseessä olevia liittymiä, vaikka erääntyneiden laskujen määrä on kummassakin liittymässä ylittänyt toimitusehdoissa mainitun määrän 50,46 euroa. Toimitusehtojen kohdan 3.3.2 mukaan EH:lla on oikeus sulkea asiakkaan palvelut, jos asiakas on maksukehotuksesta huolimatta laiminlyönyt suorittaa EH:n tai muun teleyrityksen erääntyneen telelaskusaatavan kahden viikon kuluessa maksukehotuksen lähettämisestä. EH:lla ei kuitenkaan ole oikeutta sulkea kuluttaja-asiakkaan puhelinliittymää, ellei sen erääntyneiden telemaksusaatavien yhteismäärä ylitä 300 markkaa (50,46 euroa).

Vaatimukset

K vaatii, että EH lakkaa perimästä NN1:n ja NN2:n käytössä olleiden liittymien maksuja siltä osin kuin ne ylittävät 50,46 euroa. Lisäksi K vaatii, että EH poistaa NN1:n käytössä olleen matkapuhelinliittymän laskuista puhelumaksut 0700-numeroon sekä niiden viivästyskorot.

K katsoo, että EH on laiminlyönyt ilmoittaa liittymän omistajalle eli hänelle, etteivät liittymän käyttäjät ole maksaneet laskujaan. NN1:n tapauksessa ilmoitus on tullut ainakin viisi kuukautta myöhässä, mikä on aiheuttanut maksujen kertymisen hyvin suureksi. K:n mukaan hänelle on puhelimitse ilmoitettu, että omistajaan otetaan yhteyttä ja liittymä suljetaan, jos käyttäjä ei maksa laskujaan. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan NN1:lle on annettu maksuaikaa.

EH:n olisi K:n mielestä pitänyt sovitella maksuja liittymän käyttäjän kanssa ennen kuin lähtee perimään niitä omistajalta. Vasta käyttäjän maksukyvyn selvittyä maksujen olisi pitänyt päätyä perintään.

K:n mukaan NN1:n liittymässä olevasta 0700-puheluestosta huolimatta puheluja oli soitettu näihin numeroihin. Sovittu palvelu ei ole toiminut ja EH:n on korvattava siitä syntynyt vahinko.

Vastaus

EH toteaa, että toimitusehtojen kohdan 4.2 mukaan liittymän omistaja vastaa liittymän käytöstä ja kertyneistä laskuista, vaikka liittymä olisi luovutettu kolmannen käyttöön. Mikäli liittymän käyttäjä jättää laskut maksamatta, vastaa asiakas laskuista. EH:n mukaan yhtiöllä on oikeus ehtojensa nojalla sulkea liittymä, kun erääntyneiden laskujen määrä ylittää tietyn määrän. Velvollisuutta liittymän sulkemiseen yhtiöllä ei missään olosuhteissa ole.

NN1:n liittymän osalta EH myöntää, että kyseessä olevan liittymäsopimuksen mukainen pyyntö 0700-viihdenumeroeston kytkemisestä on virheellisesti jäänyt kytkemättä. Virheen havaittuaan EH on kuitenkin hyvittänyt asiakkaalle kaikki 0700-alkuisiin palvelunumeroihin soitetut puhelut. Puheluja on 27.2.2002 hyvitetty yhteensä 260,83 euron arvosta. Hyvityksestä on tiedotettu asiakkaalle puhelimitse. EH:n mukaan K:lle on sekä puhelimitse että kirjeitse selvitetty myös avoinna olevien laskujen yhteenlasketut summat.

NN2:n liittymä avattiin 5.8.2001. Ensimmäinen liittymää koskeva lasku on erääntynyt 29.9.2001. Liittymä on irtisanottu 30.9.2001 ja loppulasku lähetetty 26.10.2001. Koska NN2 ei suorittanut näitä laskuja maksumuistutuksista huolimatta, EH ilmoitti asiasta liittymän omistajalle. Liittymä on ollut avoinna alle kaksi kuukautta ja asiakas on irtisanonut liittymän seuraavana päivänä ensimmäisen laskun eräpäivästä. EH:lla ei tässä tapauksessa ole ollut edes oikeutta sulkea liittymää ennen kuin se on joka tapauksessa irtisanottu ja suljettu. Maksuajan antamisesta ei ole aiheutunut K:lle vahinkoa eikä häneltä ole vaadittu viivästyskorkoa maksamattomista laskuista.

Ratkaisun perustelut

EH:n matkaviestinpalveluiden yleisten toimitusehtojen kohta 4.2 mukaan asiakas voi luovuttaa liittymänsä kolmannen henkilön käyttöön, mutta hän on silloinkin itse vastuussa liittymänsä käytöstä ja siitä perittävistä maksuista.

Toimitusehtojen kohdan 3.3.2 mukaan EH:lla on oikeus sulkea asiakkaan palvelut, jos asiakas on maksukehotuksesta huolimatta laiminlyönyt suorittaa EH:n tai muun teleyrityksen erääntyneen telelaskusaatavan kahden viikon kuluessa maksukehotuksen lähettämisestä. EH:lla ei kuitenkaan ole oikeutta sulkea kuluttaja-asiakkaan puhelinliittymää, ellei sen erääntyneiden telemaksusaatavien yhteismäärä ylitä 300 markkaa (50,46 euroa).

K on tehnyt EH:n kanssa sopimukset kahdesta matkapuhelinliittymästä, jotka on annettu NN1:n ja NN2:n käyttöön. NN:t ovat laiminlyöneet liittymien maksuja ja EH perii niitä asiakkaaltaan eli liittymien omistajalta K:lta.

NN1:n liittymä on avattu 23.4.2001 ja suljettu 15.2.2002. EH:n esittämän selvityksen mukaan ensimmäinen maksun osittainen laiminlyönti on elokuulta 2001. Syyskuun 2001 lasku on maksettu kokonaisuudessaan, mutta tämän jälkeiset laskut lokakuusta 2001 helmikuuhun 2002 ovat maksamatta. Liittymän omistaja K on saanut tietää erääntyneistä laskuista helmikuussa 2002.

NN2:n liittymä on avattu 5.8.2001 ja irtisanottu 30.9.2001. Ensimmäinen lasku erääntyi 29.9.2001 ja loppulasku 26.10.2001. EH lähetti marraskuussa 2002 K:lle maksukehotuksen NN2:n maksamattomista laskuista.

K on vaatinut, että EH luopuu perimästä häneltä NN1:n ja NN2:n käytössä olleiden liittymien laskuja siltä osin kuin ne ylittävät 50,46 euroa. K katsoo, että EH:n olisi pitänyt sulkea liittymät tämän summan ylittävien maksulaiminlyöntien johdosta. Lisäksi K katsoo, että maksulaiminlyönneistä olisi pitänyt ilmoittaa hänelle, jotta hänellä olisi ollut mahdollisuus rajoittaa hänelle syntyvää velkaa.

NN1:n liittymän osalta lautakunta toteaa, ettei EH:lla ole yleisten toimitusehtojen mukaan ollut velvollisuutta, vaan oikeus niin halutessaan sulkea asiakkaansa liittymä maksulaiminlyöntien vuoksi. Näin ollen EH ei ole toiminut ehtojen vastaisesti jättäessään liittymän sulkematta.

Asiassa tulee kuitenkin pohtia sitä, olisiko EH:n pitänyt ilmoittaa asiakkaalleen K:lle jo ennen helmikuuta 2002, että liittymän laskut ovat erääntyneet eikä niitä ole maksettu ajallaan.

Matkaviestinliittymien yleisissä toimitusehdoissa ei ole ehtoa, joka velvoittaisi operaattorin ilmoittamaan käyttäjän maksulaiminlyönneistä liittymän omistajalle. K on valituksessaan kertonut saaneensa puhelimitse EH:lta tiedon, että omistajalle ilmoitetaan käyttäjän maksuhäiriöistä. Valituksesta ei kuitenkaan käy ilmi, milloin keskustelu on käyty. Esitetyn selvityksen perusteella on jäänyt näyttämättä, että osapuolet olisivat liittymäsopimuksia tehtäessä nimenomaisesti sopineet maksuhäiriöiden ilmoitusmenettelystä.

Sopimusoikeudessa vallitsevan lojaliteettiperiaatteen mukaan sopimusosapuolten on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut. Kuluttajaoikeudessa lojaliteettivelvollisuus on erityisen korostunut. Lautakunta katsoo, että liittymän käyttäjän laiminlyödessä laskujen maksamisen teleoperaattorille syntyy lojaliteettiin perustuva velvollisuus ilmoittaa laskujen erääntymisestä liittymän omistajalle.

Liittymän omistajan edun mukaista on saada maksulaiminlyönnistä tieto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta hän voi rajoittaa vastattavikseen kertyvän velan määrää. Lautakunta katsoo, että operaattorilla on velvollisuus ilmoittaa maksamattomasta laskusta omistajalle viimeistään silloin, kun liittymän käyttäjälle lähetetään maksumuistutus. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että NN1:lle olisi lähetetty maksukehotuksia. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa ilmoitusvelvollisuus on syntynyt viimeistään silloin, kun laskujen maksu on ollut yhden laskutuskauden myöhässä.

NN1:n ensimmäinen maksulaiminlyönti on koskenut 29.8.2001 erääntynyttä laskua, josta on jäänyt maksamatta 204,97 markkaa. Tämän jälkeen hän on jättänyt maksamatta 29.10.2001 erääntyneen laskun (1 352,32 mk), 30.11.2001 erääntyneen laskun (2 423,64 mk), 3.1.2002 erääntyneen laskun (461,61 euroa) sekä 5.2.2002 erääntyneen laskun (353,81 euroa) ennen kuin asiasta on ilmoitettu K:lle. K:n irtisanottua liittymän ennen irtisanomista syntynyttä saatavaa on erääntynyt vielä 1.3.2002 (438,38 euroa) ja 29.3.2002 (10,07 euroa).

Lautakunta katsoo, että EH on laiminlyömällä ilmoitusvelvollisuutensa osin vastuussa K:lle syntyneestä vahingosta. Koska liittymä ei kuitenkaan ole joutunut pois K:n hallinnasta oikeudettomasti, vaan hän on liittymäsopimuksen mukaisesti antanut liittymän NN1:n käyttöön lautakunta katsoo, että hän on suuremmalta osalta itse vastuussa syntyneestä vahingosta. Näin ollen lautakunta katsoo, että EH:n tulee hyvittää K:lle kolmasosa niistä maksamatta olevista laskuista, jotka ovat erääntyneet 29.10.2001-29.3.2002.

EH on virheellisesti jättänyt kytkemättä NN1:n käytössä olleeseen liittymään liittymäsopimuksen solmimisen yhteydessä sovitun 0700-palvelunumeroeston. EH on kuitenkin hyvittänyt kyseessä olevia viihdepuheluja koskevat maksut 27.2.2002. Näin ollen K:n vaatimus on tältä osin perusteeton.

NN2:n käytössä olleen liittymän osalta lautakunta katsoo, että vaikka EH on ilmoittanut K:lle 29.9.2001 erääntyneen laskun maksulaiminlyönnistä vasta marraskuussa 2002, K:lle ei ole syntynyt vahinkoa, koska liittymä on irtisanottu jo 30.9.2001 eikä K:lta ole peritty viivästyskorkoa tai -kuluja. Näin ollen lautakunta ei suosita hyvitystä NN2:n käytössä olleen liittymän maksuista.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH jättää perimättä K:lta yhden kolmasosan NN1:n käytössä olleen puhelinliittymän maksamattomista laskuista, jotka ovat erääntyneet 29.10.2001-29.3.2002.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 21.7.2003