Postin palvelut. Ulkomaille lähetetyn postipaketin katoaminen. Postin vastuu asiakkaalle lähettämistavasta annetusta neuvosta. Vahingonkorvaus.

Vaatimukset

K vaatii EH:a palauttamaan 44,57 euron postimaksun sekä korvaamaan kadonneiden golfmailojen arvon 235,46 euroa.

K kertoo menneensä Lauttasaaren postikonttoriin 18.9.2001 ja kysyneensä, mikä olisi paras tapa paketoida ja lähettää golfmailat. Virkailijat suosittelivat erästä lähettämistapaa, jota K myös käytti. Virkailija vakuutti paketin menevän perille. Vastuunrajoitusehdoista tai paketin vakuuttamisesta ei puhuttu mitään. Myös kalliista postimaksusta saattoi päätellä, että lähetystapa olisi turvallinen. Toisin kuitenkin kävi. Paketti ei koskaan mennyt perille eikä USA:n posti ole edes vastannut sille tehtyyn katoamistiedusteluun.

K vetoaa vaatimuksensa tueksi EH:n toimitusehtojen kohtaan 1.3, joka kuuluu: "EH vastaa rahaa, arvopapereita tai muuta arvokasta tavaraa sisältävistä postilähetyksistä vain postivakuutettuna lähetyksenä jäljempänä kerrotulla tavalla tai kirjallisen sopimuksen mukaan. EH:n on erikseen tiedotettava tästä asiakkailleen. EH:n on erityisesti huolehdittava siitä, että postitoimipaikoissa asioiva kuluttaja-asiakas saa mahdollisen arvolähetyksen lähettämistilanteessa tiedon lähetykselle tarkoitetusta oikeasta palvelusta ja EH:n vastuusta. Jotta EH voi tarjota arvolähetykselle oikean palvelun ja käyttää postitoiminta-asetuksen 4 §:n mukaista oikeutta kieltäytyä vastaanottamasta tai kuljettamasta vakuuttamatonta arvolähetystä, on asiakkaan velvollisuus kertoa lähetyksen sisältö. Mikäli asiakas ei ole kertonut lähetyksen sisältävän rahaa tai muuta tässä tarkoitettua, EH ei yleensä vastaa katoamisen aiheuttamista vahingoista."

Vastaus

EH viittaa Maailman postiliiton sopimukseen, jonka mukaan postit vastaavat muun muassa tavallisten pakettien katoamisesta 40 SDR/lähetys + 4,50 SDR/kg, mikä on noin 57,30 euroa/lähetys + 6,45 euroa/kg. Tätä vastuuta jäsenmaat voivat rajoittaa tai poistaa sen kokonaan. Eräät maat, kuten Yhdysvallat, vastaavat vain vakuutetuista lähetyksistä. Tämä on kerrottu myös lähetyshetkellä voimassa olleissa toimitusehdoissa sivulla 21 kohdan 8.5 loppuosassa. Maailman postiliiton sopimukset sitovat sekä EH:a että sen asiakkaita.

K:n paketti on todistettavasti lähtenyt Suomesta 21.9.2001. USA ei vastaa muista kuin vakuutetuista lähetyksistä, mistä syystä K:lle ei ole korvattu mitään kadonneesta lähetyksestä.

Toimitusehtojen kohdassa 1.3 oleva informaatiovelvollisuus ei tarkoita yleistä velvollisuutta käydä läpi lähes kahdensadan postimaan korvausrajoituksia eikä velvollisuutta selvittää kaikkien nähtävillä olevien tavaroiden vakuutustarvetta. EH on vastuussa, jos asiakkaalle on annettu väärää informaatiota. K ei kuitenkaan ole edes väittänyt saaneensa väärää tietoa. Virkailijan muistikuvan mukaan mailojen arvokkuudesta ei ollut mitään puhetta. Hän ei pelaa golfia, eikä siten voinut tietää mailojen arvoa.

Ratkaisun perustelut

Lautakunta katsoo K:n luotettavan kertomuksen perusteella selvitetyksi, että hänelle on Lauttasaaren postitoimipaikassa 18.9.2001 annettu neuvoja koskien golfmailojen pakkaamista ja lähettämistä Yhdysvaltoihin.

Lautakunta toteaa, että EH:lla on sen toimitusehtojen 1.3 kohdan perusteella erityinen velvollisuus neuvoa kuluttaja-asiakkaitaan arvotavaroiden oikean lähetystavan valinnassa.

EH:n eri palveluita on paljon ja EH:n toimitusehdot ovat niin laajat ja vaikeaselkoiset, ettei EH:ssa asioiva kuluttaja käytännössä voi tutustua niihin yksityiskohtaisesti paikan päällä. Lisäksi ehdoissa vain viitataan vahingonkorvausten maakohtaisiin vastuunrajoituksiin, joten ilman EH:n henkilökunnalta saatavaa opastusta kuluttajan on lähettämistilanteessa mahdotonta saada niistä tietoa.

K kertoo tiedustelleensa EH:lta oikeata lähettämistapaa golfmailoilleen. Lautakunta ei pidä golfmailoja vähäarvoisina hyödykkeinä. Koska asiassa ei ole ilmennyt, että K:a olisi ohjattu asiassa opastein tai muutoinkaan, EH:n henkilökunnan olisi pitänyt tiedustella K:lta mailojen arvoa, mikäli he eivät muutoin olleet tietoisia siitä, minkä arvoisia mailat saattaisivat olla.

Lautakunta katsoo, että EH:n olisi pitänyt kertoa K:lle Yhdysvaltojen postilaitoksen vastuunrajoitusvaraumasta ja tarjota hänelle mahdollisuutta lähetyksen vakuuttamiseen. Lautakunta katsoo EH:n menetelleen huolimattomasti tarjotessaan K:lle kuljetuspalvelua ilman vakuutusta.

Sopimusoikeuden periaatteiden mukaisesti sopimusosapuoli on velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan toiselle sopimusosapuolelle aiheutuneen vahingon.

Lautakunnan esittelijän EH:lta saaman tiedon mukaan lähetyksen vakuuttaminen olisi maksanut 0,25 prosenttia lähetyksen vakuutusarvosta, kuitenkin vähintään 1,68 euroa (10 mk). Tässä tapauksessa vakuutus 235 euron arvoisille mailoille olisi siis maksanut 1,68 euroa. Kuljetusvakuutus olisi korvannut kadonneen lähetyksen arvon sekä siitä maksetun postimaksun kokonaisuudessaan. Lautakunta pitää todennäköisenä, että K olisi ottanut mailoilleen vakuutuksen, jos sitä olisi hänelle tarjottu.

K:n lähettämän paketin katoaminen on mahdollisesti tapahtunut vasta sen jo lähdettyä Suomesta. K:n vaatimus ei kuitenkaan perustu lähetyksen kuljettamisessa esiintyneeseen huolimattomuuteen vaan EH:lta saatujen neuvojen puutteellisuuteen. Lautakunta katsoo K:n kärsimän vahingon johtuvan EH:n antamasta puutteellisesta informaatiosta. EH on siten velvollinen korvaamaan K:lle aiheutuneen vahingon.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH palauttaa K:lle 44,57 euron postimaksun sekä maksaa 235,46 euron korvauksen kadonneista golfmailoista.