Käytetyn henkilöauton kauppa. Markkinoinnissa käytetyn ilmaisun "talvi- ja kesärenkaat" tulkinta.

Kuluttaja (K) osti 16.1.2004 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 2003 käyttöönotetun Mazda-merkkisen henkilöauton 31 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kauppasopimuksen mukaan kaupantekohetkellä 2 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että auton myynti-ilmoituksessa luvattiin kauppaan sisältyvän sekä talvi- että kesärenkaat. Kesärenkaissa ei ollut vanteita.

Vaatimukset

K on alun perin lautakuntaan toimittamassaan valituskirjelmässä vaatinut kaupassa annettuihin kesärenkaiden kumeihin sopivia vanteita. Lisäksi hän on vaatinut kesärenkaiden kumien asentamista vanteille. Myöhemmin K on ilmoittanut ostaneensa renkaisiin vanteet ja vaativansa niiden hintaa, 430 euroa.

K ei ole koskaan kuullut, että käytetyn auton mukana tulevat renkaat olisivat ilman vanteita. Auton koeajon aikana renkaat olivat auton tavaratilassa siististi valkoiseen muoviin käärittynä. K:n mielestä hänellä ei ollut mitään syytä tarkistaa 3 000 kilometriä ajetun auton kesärenkaiden kuntoa. Myyjän käyttämä ilmoitus "talvi- ja kesärenkaat" ei mitenkään viittaa siihen, että renkaat olisivat vanteiden osalta poikenneet toisistaan. Myyjä ei myöskään kaupanteon yhteydessä maininnut, että toiset renkaat olivat ilman vanteita.

K:n lautakunnalle toimittamassa autosta tehdyn tilaus- ja kauppasopimuksen lisävarusteluettelossa mainitaan muun muassa "Kevytmetallivanteet" ja "Talvi + kesärenkaat".

K on lähettänyt lautakunnalle rengasliikkeen 6.4.2004 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että nykyään lähes kaikissa autoissa on kahdet renkaat vanteineen (kesä- ja talvirenkaat). Lausunnon antanut liike ei suosittele renkaiden edestakaisin vaihtamista, koska se saattaa heikentää kumin reunan ja vanteen välistä ilmanpitoa ja kumin rakennetta. Kesä- ja talvirenkaiden vaihto samoille vanteille on nykyisin harvinaista ja sitä käytetään lähinnä tapauksissa, joissa on kysymys erikoisen kokoisista renkaista ja vanteista.

Vastaus

EH toteaa, että K koeajoi auton ennen kaupantekoa ja riidan kohteena olevat renkaat olivat tuolloin kyydissä.

Sekä kaikissa auton markkinointitiedoissa että myös K:n allekirjoittamassa tilaussopimuksessa mainittiin selvästi auton varusteluun kuuluvan kesärenkaat. Jos autoon olisi kuulunut myös toiset vanteet, olisi siitä mainittu kaikissa tiedoissa. Myös kauppaa K:n kanssa tehnyt myyjä puhui K:lle toisista renkaista ilman vanteita. On hyvin yleistä, että autoissa on vain yhdet vanteet ja kahdet renkaat, jolloin renkaat vaihdetaan vanteille keväällä ja syksyllä.

EH katsoo noudattaneensa täysin allekirjoitettua tilaussopimusta.

Ratkaisun perustelut

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdan mukaan virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Myyjän ilmoituksen mukaan "kauppaan sisältyy talvi- ja kesärenkaat". Ostajalla ei ole kuluttajansuojalain mukaan erityistä tavaran tarkastusvelvollisuutta. Kysymykseksi jää, pitääkö ostajan ymmärtää ilmaisu siten, että vain toisissa renkaissa on vanteet vai onko hänellä perusteltua aihetta olettaa, että molemmissa renkaissa on vanteet.

Yleensä tiettyyn autoon kuuluvissa renkaissa on vanteet eikä renkaiden siirto vanteille renkaita vaihdettaessa ole tavallista, elleivät kysymyksessä ole erikoisvanteet. Myös ilmaisu vararengas pitää sisällään sen, että renkaaseen kuuluu vanne. Lautakunta pitää pelkkää ilmaisua "kesä- ja talvirenkaat" epäselvänä ja tulkinnanvaraisena silloin, kun kaikissa renkaissa ei ole vanteita. Ilmaisu saattaa perustellusti antaa autonostajalle sellaisen käsityksen, että molemmissa rengassarjoissa on vanteet mukana. Koska kysymyksessä on epäselvä sopimusehto tulee sitä yleisen sopimusoikeudellisen tulkintasäännön mukaisesti tulkita laatijansa vahingoksi.

K:lle olisi näin ollen pitänyt kaupanteon yhteydessä kertoa, että kauppaan sisältyy vain yhdet vanteet. Näin EH väittääkin tehneensä. K kiistää väitteen. Lautakunta katsoo, että myyjäliikkeen tehtävänä on näyttää, että oikea tieto kauppaan sisältyvien vanteiden määrästä on saatettu ennen sopimuksen syntymistä K:n tietoon. Tällaista näyttöä ei ole esitetty.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, ettei K:lle ole kaupanteon yhteydessä annettu tietoa sellaisesta tavaran ominaisuuksia koskevasta seikasta, josta myyjän täytyy olettaa tienneen ja josta K perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Autossa on tältä osin ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdassa tarkoitettu virhe.

Koska myyjäliike ei K:n vaatimuksesta huolimatta toimittanut toisia vanteita, K:lla on oikeus vanteiden kauppahinnan suuruiseen vahingonkorvaukseen kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n mukaisesti.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle vahingonkorvausta 430 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 15.3.2005