Uuden asunto-osakkeen kauppa. Vesivahingon aiheuttama käyttöhyödyn menetys.

Vaatimukset

K vaatii korvausta vesivahingon aiheuttamasta asumishaitasta 1.500 euroa.

Ostaja havaitsi asuntoon muutettuaan ruokailutilan katossa tummia läiskiä, jotka suurenivat koko ajan. Kattoon porattiin reikiä, jolloin rei´istä tippui ruskeaa vettä. Tämän vuoksi ruokailutilan lattia ja matto on jouduttu suojamaan muovilla.

Ruokailutilaa ei ole voitu käyttää normaalisti viiteen viikkoon, mikä on aiheuttanut selvää asumisen haittaa. Tämän lisäksi katon korjaus tulee aiheuttamaan huonekalujen siirtämistä ja pölyltä suojaamista sekä jälkien siivoamista. Korvausvaatimus kohdistuu myös tähän ylimääräiseen työhön.

On syytä epäillä, ettei rakentamisaikana ole noudatettu hyvää rakentamistapaa. Ostaja epäilee myös sitä, aiheuttaako kosteusvahinko mahdollisia terveyshaittoja jatkossa.

Katto on korjattu kesä-heinäkuun vaihteessa 2004. Heinäkuussa ilmeni, että katossa on taas vuotokohtia.

Vastaus

Myyjä kiistää vaatimuksen.

Kantavien laattojen ontelolaattaelementit on jännitetty tehtaalla teräspunoksilla. Jännityksen vuoksi ontelon alapinta on puristettu ja varsin vesitiivis. Laatan yläpinta ei ole rakennusaikana yhtä tiivis. Onteloihin tehdään rakennusaikana myös reikiä rengasterästen ankkurointeja, läpivientejä ja porrasaukkojen tartuntoja varten, joista sade- ja sulamisvesiä pääsee vapaasti onteloihin. Ontelovesien poistamiseksi onteloihin tehdään betonielementtitehtaalla vedenpoistoreiät laatan molempiin päihin. Kuivatusreikien aukipysymisestä huolehditaan työmaalla ja onteloihin porataan lisäreikiä niille osille, missä esim. tartuntojen valut estävät veden valumisen päiden kuivatusreikiin. Kuivumista seurataan pistokokeina tehtävillä kosteusmittauksilla.

Ostajan asunnossa on todettu, että kuivatusrei´istä huolimatta joihinkin onteloihin on jäänyt rakennusaikaista vettä, jota ei ole havaittu kosteusmittausten pistokokeissa. Normaalin käytännön mukaisesti ontelot avataan uudelleen ja veden poistumista ja ontelolaatan kuivamista odotetaan muutama kuukausi, jonka jälkeen kuivuminen varmennetaan kosteusmittauksilla, reiät suljetaan ja jäljet korjataan.

Myyjän kokemuksen mukaan pintabetonia käytettäessä rakennusajan jälkeen havaituista ontelolaattojen vesistä ei ole ilmennyt haitallisia reaktioita mahdollisine terveyshaittaepäilyineen.

Ratkaisu

Asuntokauppalain 4 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan vaikka ostaja ei vaatisi virheen oikaisemista, myyjä saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän ostajan ilmoitettua virheestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen. Ostaja saa kieltäytyä oikaisusta, jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa, asunnon arvon alenemista tai vaaraa siitä, että hänelle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta, taikka jos kieltäytymiseen on myy erityinen syy.

Ostaja on vaatinut myyjältä vahingonkorvausta vesivahingon korjauksen aiheuttamasta asumishaitasta. Myyjä on kiistänyt vaatimuksen.

Asuntokauppalain 4 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi. 4 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. 4 luvun 11 §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun muassa asunnon käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Myyjän antaman selvityksen mukaan laattaonteloihin pääsee erinäisistä syistä rakentamisaikana sade- ja sulamisvesiä, joiden poistamiseksi onteloihin tehdään betonielementtitehtaalla vedenpoistoreiät. Kuivatusreikien aukipysymisestä huolehditaan työmaalla ja onteloihin porataan tarvittaessa lisäreikiä. Kuivumista seurataan pistokokeina tehtävillä kosteusmittauksilla.

Myyjän mukaan ostajan asunnossa joihinkin onteloihin on kuivatusrei´istä huolimatta jäänyt rakennusaikaista vettä, jota ei ole havaittu kosteusmittausten pistokokeissa. Myyjän mukaan ostajan asunnossa havaittu vesi on poistettu ja ontelot on kuivatettu normaalin käytännön mukaisesti.

Ostajan mukaan vesivahinko on korjattu kesä-heinäkuun vaihteessa 2004. Ostajan mukaan katossa on kuitenkin korjauksen jälkeen ilmennyt uusia vuotokohtia. Lautakunta toteaa, ettei myyjä ole kiistänyt ostajan väitettä uusista vuotokohdista. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa selvitetyksi, että ostajan asunnon kattoon on korjauksen jälkeen ilmestynyt uusia vuotokohtia.

Lautakunta katsoo, että koska ostajan huoneiston katossa on asunnon hallinnan siirtymisen jälkeen todettu olevan rakennusaikaista vettä, mitä ei ole havaittu ennen hallinnan siirtymistä, ja koska asunnon kattoon on myös myyjän suorittaman korjauksen jälkeen ilmestynyt uusia vuotokohtia, myyjän on katsottava toimineen huolimattomasti.

Ostajan mukaan hänelle on aiheutunut asumishaittaa, koska ruokailutilaa ei ole korjauksen aikana voitu käyttää normaalisti. Lisäksi ostajalle on ostajan mukaan aiheutunut ylimääräistä työtä huonekalujen siirtämisestä ja pölyltä suojaamisesta sekä jälkien siivoamisesta.

Lautakunta katsoo, ettei vesivahingon korjauksesta ostajalle aiheutunutta ruokailutilan käyttöhyödyn menetystä ja korjauksesta aiheutunutta muuta haittaa voida pitää asuntokauppalaissa tarkoitetulla tavalla olennaisena. Ostajalla ei näin ollen ole oikeutta saada myyjältä vahingonkorvausta ostajalle aiheutuneesta välillisestä vahingosta.

Lautakunta ei suosita hyvitystä.