Vuokra-asunto. Vuokravakuus. Kohteen kunto.

VAATIMUKSET

Vuokralaiset vaativat vuokranantajaa palauttamaan asetetun vuokravakuuden.

Vuokralaisten mukaan vuokranantaja perusteli vakuuden pidättämistä eteisen patterin suojuksen sekä eteisen ja keittiön ovenkahvojen huonolla kunnolla, wc:n oven paikatulla vanerilevyllä, seinien porausjäljillä, olohuoneen viereisten ovien maalipinnan rapistumisella sekä huonolla saranoinnilla. Poismuuton jälkeen vuokranantaja suoritti asunnossa remontin, josta ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta saatu kustannuserittelyä tai selvitystä.

Vuokralaiset katsovat, että asunnon vahingot eivät kaikilta osin ole seurausta heidän toiminnastaan. Eteisen patterin suojus oli vuokralaisten mukaan poismuuton jälkeen täysin ehjä. Eteisen ja keittiön oven kahvat olivat puolestaan rikki jo asuntoon muutettaessa, josta ilmoitettiin talonmiehelle. Olohuoneen ja viereiset huoneet erottaneet ovet haettiin asunnon ullakolta, jolloin niiden maalikerros oli kosteuden myötä jo valmiiksi lohkeillut. Saranoinnit suoritettiin vuokralaisten toimesta itse uusilla saranoilla, sillä ovien alkuperäiset saranat eivät sopineet. Porausjäljet vuokralaiset katsovat normaaleiksi asumisen jättämiksi jäljiksi.

Asunnon vahingot eivät vuokralaisten mielestä kustannuksiltaan vastaa pidätettyä vuokravakuutta. He ovat kuitenkin valmiita neuvottelemaan saranoiden ja porausjälkien aiheuttamien pintavaurioiden kohtuullisesta korvaamisesta.

VASTAUS

Vuokranantaja kiistää valittajien vaatimukset.

Asunto oli ennen vuokrasuhteen alkua erinomaisessa kunnossa.

Vuokranantajaan ei oltu yhteydessä missään vaiheessa asunnon rakenteellisten tai teknisten ongelmien johdosta. Hän katsoo, että häneen olisi tullut ottaa yhteys lisäovien asennuksesta, vessan kahvoista ja muista asuntoon liittyneistä asennustöistä ennen niiden suorittamista.

Asunto oli poismuuton jälkeen erittäin huonossa, normaalia kulumista pahemmassa kunnossa. Vuokranantajan mukaan vuokranvälittäjä kävi toteamassa tämän paikan päällä. Asunnon poismuuton jälkeisen remontin suorittaneen yhtiön edustaja piti vuokravakuutta vastaavaa määrää riittämättömänä korjaustöiden kustannuksiin. Koska korjaustyöt olivat kokonaisvaltaiset, kustannusten tarkempi erittely on mahdotonta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaan kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia.

20 §:n mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.

Jos huoneisto ei vuokrasuhteen alkaessa ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa tai vuokrasuhteen aikana muusta syystä kuin vuokralaisen laiminlyönnin tai huolimattomuuden takia tulee puutteelliseen kuntoon ja vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta, vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos puutteellisuudella on olennainen merkitys eikä vuokranantaja kehotuksen saatuaan viivytyksettä tai sovitussa ajassa huolehdi puutteellisuuden poistamisesta taikka puutteellisuutta ei voida korjata. Jos vuokranantaja laiminlyö puutteellisuuden korjauksen, vuokralainen saa vuokrasopimuksen purkamisen sijasta korjata puutteellisuuden vuokranantajan kustannuksella.

21 §:n mukaan vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia huoneistossa suoritettavista korjaus- tai muutostöistä taikka hoitotoimenpiteistä.

Vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa ilman vuokranantajan lupaa huoneistossa muuta korjaus- tai muutostyötä kuin 20 §:n

2 momentissa tarkoitetun puutteellisuuden korjaamiseksi. Vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoa koskevan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi.

25 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa vuokranantaja on jättänyt vakuusmaksun palauttamatta asunnossa aiheutettuihin vahinkoihin vedoten. Arvioitaessa vuokralaisen vastuuta asunnon kuluneisuudesta lautakunta pitää lähtökohtana seuraavaa: Vuokralainen ei ole vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Lisäksi jos kohde on ollut asuinkäytössä jo aiemmin eikä siellä ole vuokrasuhteen alkaessa järjestetty asiakirjoin dokumentoitua katselmusta, jossa huoneiston kunto ja mahdolliset puutteet olisi todettu, ei kaikkia vuokrasuhteen päättyessä olevia tämän ylittäviä korjaustarpeita voi pitää pelkästään viimeisten asukkaiden aiheuttamina. Edelleen lautakunta toteaa, että vahinkoon vetoavan vuokranantajan kuuluu kyetä näyttämään toteen väitteensä huoneiston poikkeuksellisesta kulumisesta. Pelkästään vuokranantajan oman ilmoituksen varaan jäävät havainnot eivät lähtökohtaisesti riitä näytöksi tästä.

Lautakunta pitää eteisen patterikotelon viilutuksen irtoamista edellä kuvatun kaltaisena normaalina kulumisena. Arviossa on otettu huomioon koteloon käytetyn materiaalin laatu.

Ovien maalipinnan rapistuminen on ilmeisesti aiheutunut niiden pitkäaikaisesta ullakkosäilytyksestä, joka on alkanut ennen vuokrasuhteen syntyä. Näin ollen niitä ei voida pitää vuokralaisten aiheuttamina vahinkoina.

Vaurioiksi on nimetty myös seinien porausjäljet. Lautakunta pitää sinällään tavanomaiseen asumiseen kuuluvana ja hyväksyttävänä, että asumisen aikana seinäsekä mahdollisesti myös kattopinnoille tehdään kiinnityksiä esimerkiksi tauluille, julisteille, peileille, verhotangoille tai huonekasveille. Vuokralainen ei ole vastuussa tällaisista toimista syntyneiden reikien paikkaamisesta ja maalaamisesta. Valituksen liitekuvat eivät osoita, että huoneiston seiniin olisi tullut tällaisia jälkiä tavanomaista enempää.

Vuokranantaja ei ole kyennyt näyttämään toteen, että vessan oven vanerilevypaikkaus olisi suoritettu vuokrasuhteen kestäessä. Näin ollen tätäkään korjausta ei voi perustellusti pidättää vuokravakuudesta.

Vuokrasuhteen aikana vuokralaiset asensivat asuntoon ullakossa säilytettyjä, asuntoon kuuluvia ovia. Tehtäessä asunnon vuokrasopimus useamman vuokralaisen kanssa on oletettavaa, että tiloja halutaan rajata omaan käyttöön. Vuokralaiset ovat itse suorittaneet saranointityöt. Valitukseen liitetyt valokuvat eivät osoita tässä huolimattomuutta tai oven karmien vaurioitumista.

Vuokranantajan selvitykset asunnon vahingoista ovat riittämättömiä, eivätkä oikeuta asetetun vakuussumman pidättämiseen. Lisäksi joistakin vahingoista on jäänyt toteen näyttämättä, että ne olisivat syntyneet vuokrasuhteen kestäessä. Muita vahinkoja on pidettävä asunnon normaalin kulumisen aiheuttamina.

Edelleen lautakunta toteaa, että vuokranantajan tulisi antaa selvitys siitä, mihin toimiin on vakuuden käyttänyt. Nyt tästä seikasta ei ole annettu selvitystä.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että vuokranantaja palauttaa vuokralaisille vuokravakuuden 2 219,85 euroa.