Käytetyn asunto-osakkeen kauppa. Tulevasta vesikattoremontista annetut tiedot.

VAATIMUKSET

Ostajat vaativat myyjältä 4 511 euron hinnanalennusta.

Ostajat muuttivat asuntoon 15.4.2006 ja noin kahden viikon kuluttua tästä tuli kutsu 15.5.2006 pidettävään yhtiökokoukseen. Esityslistalla oli yhtenä aiheena vesikattoremontti. Ostajat ihmettelivät asiaa, koska heille ennen kauppaa luovutetussa isännöitsijäntodistuksessa ei ollut asiasta mitään mainintaa. Yhtiökokous valtuutti hallituksen palkkaamaan konsulttiyhtiön tutkimaan katon kunnon ja selvittämään mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.1.2007 ja kokouksessa päätettiin vesikaton uusimisesta. Ostajien hankkiman asunto-osakkeen osuus kustannuksista oli 9 022 euroa.

Myyjä ei kertonut katto-ongelmista ennen kaupantekoa. Ostajille kerrottiin ainoastaan, että muutamia kattotiiliä oli rikki ja että ne vaihdettaisiin uusiin kesän 2006 aikana. Naapuriasunnon katon vuodosta sen sijaan ei kerrottu, vaikka myyjän on asunnon omistajana ja asukkaana täytynyt niistä tietää. Tieto tulevasta kattoremontista olisi vaikuttanut kauppaan.

VASTAUS

Myyjä kiistää ostajien vaatimukset.

Huoneisto on ostettu vuonna 1992 rakennusliikkeeltä, joka myöhemmin meni konkurssiin. Rakentajatakuun puuttuessa käytäntö on ollut se, että sen hetkiset osakkeenomistajat vastaavat korjaus- ja remonttikustannuksista.

Katon korjauksesta on päätetty jo 19.4.2005 yhtiökokouksessa, jolloin kaikki tarvikkeet on hankittu asunto-osakeyhtiön tontille. Kun asunto on myyty 10.3.2006 ei 18.1.2007 tehty korjauspäätös ole ollut vielä kenenkään tiedossa. Lisäksi entinenkin päätös on ollut toteuttamatta.

Myyjä ehdottaa sovintoratkaisuna 1 000 euron korvausta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n mukaan kaupan kohteessa on taloudellinen virhe, jos:

1) myyjä ennen kaupantekoa on antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista, kuten yhtiövastikkeesta tai myytävien osakkeiden osalle kuuluvasta osuudesta yhtiön velkoja, taikka asuntoyhteisön taloudellisesta tilasta, ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä ennen kaupantekoa on jättänyt antamatta ostajalle tiedon 1 kohdassa tarkoitetusta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa saada kyseinen seikka selville tavanomaisessa kauppaa edeltävässä selonotossa sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; taikka

3) asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenneen odottamattoman vian tai puutteen vuoksi osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, kaupan kohteessa on

1 momentin 2 kohdan säännöksistä riippumatta taloudellinen virhe aina, jos myyjä on jättänyt antamatta sellaisen 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua seikkaa koskevan tiedon, jonka hän asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan olisi ollut velvollinen antamaan, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Jos kaupan kohteessa on taloudellinen virhe, sovelletaan, mitä tässä luvussa virheestä säädetään.

Asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtionneuvoston asetuksen 8 §:n mukaan asunnon hallintaan oikeuttavia osakkeita myytäessä esitteessä on mainittava muun muassa yhteisön päättämät tai muuten varmuudella tiedossa olevat rakennuksen tai kiinteistön merkittävät korjaukset ja perusparannukset sekä arvio niiden toteuttamisajankohdasta ja niistä ostajalle aiheutuvista kustannuksista.

Asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa. Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Asiassa on selvitetty, että katon korjaushankeen käynnistämisestä on päätetty ensimmäisen kerran taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.4.2005. Seuraavan vuoden varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.5.2006 hallitus valtuutettiin tekemään urakkaan liittyviä suunnittelusopimuksia ja pyytämään tarjouksia. Lisäksi päätettiin ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta päättämään projektin lopullisesta toimeenpanosta ja rahoituksesta. Lopullinen päätös korjaushankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta tehtiin 18.1.2007.

Kuluttajariitalautakunta arvioi asiaa seuraavasti.

Ottaen huomioon, että päätös katon korjaushankkeen käynnistämisestä on tehty jo vuonna 2005 ja korjaushankkeen suunnittelua on tämän jälkeen johdonmukaisesti jatkettu, lautakunta katsoo katon tulevien korjausten olleen jo kaupantekohetkellä sillä tavoin varmuudella tiedossa oleva perusparannus, että siitä olisi tullut kohteen markkinoinnissa kertoa, vaikka lopullista päätöstä hankkeesta ei tuolloin ollutkaan vielä tehty. Tämänkaltaisesta varmuudella tiedossa olevasta korjaushankkeesta olisi tullut olla maininta myös isännöitsijäntodistuksessa. Koska myyjä ei tässä tapauksessa ole kyseistä hankkeesta kertonut, vaikka hänen on katsottava olleen siitä tietoinen, lautakunta katsoo myyjän laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan. Mainitulla seikalla voidaan lisäksi olettaa olleen vaikutusta kauppaan, joten lautakunta katsoo, että kaupan kohteessa on asuntokauppalaissa tarkoitettu taloudellinen virhe.

Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain

3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan.

Virheen perusteella maksettavan hinnanalennuksen määrää arvioidessaan lautakunta toteaa, että ostajien on kohteen iän perusteella tullut varautua siihen, että taloyhtiössä saattaa tulla joitakin korjaustarpeita lähitulevaisuudessa. Ostajien ei kuitenkaan voida olettaa varautuneen näin nopealla aikataululla toteutettaviin korjauksiin. Hinnanalennuksen määrää arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon se, että kaupan kohde tulee katon uusimisen johdosta parempaan kuntoon kuin ostajat ovat ennen kaupantekoa perustellusti voineet edellyttää. Edellä mainituilla perusteilla lautakunta harkitsee kohtuullisen hinnanalennuksen määräksi tässä tapauksessa 4 000 euroa.

Myyjän tulee maksaa hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle tuottokorkoa 10.3.2006 lukien.

Tuottokoron määrä on 10.3.2006-30.6.2006 ollut 2,5 prosenttia, 1.7.2006-31.12.2006 se oli 3 prosenttia, 1.1.2007-30.6.2007 se oli 4 prosenttia, 1.7.2007 alkaen se on 4,5 prosenttia.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä maksaa ostajille hinnanalennuksena yhteensä 4 000 euroa edellä mainittuine tuottokorkoineen.