Filmin kehityspalvelu. Filmirullan katoaminen. Vahingonkorvaus.

K vei filmirullan kehitettäväksi VK Oy:n Nokian toimipisteeseen 17.3.2007. K meni 24.3.2007 noutamaan filmiä, jolloin todettiin, että Kallioniemellä ei enää ollut filmiä hallussaan. Erimielisyys asiassa koskee sitä, oliko filmirulla kadonnut ollessaan VK:n hallussa ja onko VK velvollinen korvaamaan K:lle aiheutuneen vahingon.

Vaatimukset

K vaatii 100 euroa filmirullan ja kuvien katoamisen vuoksi. Hän vaatii lisäksi matkakustannuksista 70 euroa sekä puhelinkuluista neljä euroa.

K kävi liikkeessä neljä kertaa, josta aiheutui hänelle yhteensä 175 kilometrin matkalta kustannuksia. Hän myös soitti asiasta neljä kertaa.

Filmillä olleet kuvat olivat K:lle tärkeitä, koska ne sisälsivät hänelle läheisen henkilön muistoon sisältyneitä kuvia.

Vastaus

VK:n mukaan kuvat ovat voineet kadota sen toiminnan vuoksi, mutta se ei ole kiistatonta.

VK on luvannut K:lle korvata kadonneet kuvat kaksinkertaisella määrällä valottamatonta materiaalia ja luvannut valmistaa ne veloituksetta kuviksi. Tarjous on kaksinkertainen kuluttaja-asiamiehen antamaan suositukseen verrattuna.

K:n vaatimus muuten kuin kuluttaja-asiamiehen suositusten mukaisesti on kaikilta osin perusteeton, koska näyttö Kallionimen virheestä ja tuottamuksesta ei ole riidaton eikä aiheutuneita kuluja voida pitää ainoastaan nyt riidanalaisen asian hoitamisesta johtuvina. K:n vaatimat kulut ovat lisäksi kuluttaja-asiamiehen antaman suosituksen vastaisia.

VK valmistaa noin 7 000 kuvatilausta vuosittain. Vuonna 2007 valmistetuista töistä vain tämä työ on ilmoitettu kadonneeksi.

Ratkaisun perustelut

Jos palveluksen kohde-esine on kadonnut sen ollessa palvelussopimuksen perusteella toimeksisaajan hallinnassa tai valvonnassa, toimeksisaajan on kuluttajansuojalain 8 luvun 32 §:n mukaan korvattava vahinko, jollei hän osoita, että vahinko ei johtunut huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Työtilauksesta 17.3.2007 käy ilmi, että K on jättänyt filmin VK:lle kehitystä varten. Mistään ei ilmene, että K olisi saanut kuvat haltuunsa aiemmin. Lautakunta pitää selvitettynä, että filmirulla oli kadonnut, kun se oli ollut VK:n hallussa. VK ei ole osoittanut, ettei filmin katoaminen olisi johtunut huolimattomuudesta sen puolella.

VK:n on korvattava K:lle aiheutunut vahinko. Osapuolet ovat erimielisiä korvauksen määrästä. Vahingonkärsijällä on velvollisuus näyttää toteen hänelle aiheutuneen vahingon määrä. Mielipahaan ja harmiin rinnastettava aineeton vahinko ei ole korvattavaa vahinkoa.

Valokuvausalan Tuonti- ja Tukkukauppiaat ry. ja Suomen Fotokauppiaat ry. ovat antaneet jäsenilleen suosituksen hyvityksestä silloin, kun kehitettäväksi jätetty filmi katoaa tai tuhoutuu välittävän liikkeen tai kuvavalmistamon syystä. Kuluttaja-asiamies on tarkistanut ja hyväksynyt suosituksen. Sen mukaan kehityspalvelun tilaajalle annetaan hyvitykseksi korvauksen suorittajan valinnasta riippuen joko vastaava määrä valottamatonta filmiä kehityksineen ja negatiivifilmistä kehityksen lisäksi kuvat tai kaksinkertainen määrä valottamatonta filmiä. Lisäksi tilaajalle korvataan myös ne tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi katsottavat kulut, jotka liittyvät edellä mainitun korvauksen saamiseen.

Lautakunta on aiemmin ratkaisukäytännössään pitänyt edellä mainitun suosituksen mukaista korvausta yleensä riittävänä hyvityksenä. Suositus on kuitenkin jo vanha, ja harkittava on, ovatko vahingonkorvausta koskevat periaatteet kehittyneet suosituksen antamisajasta niin, että asiakkaalla olisi oikeus laajempaankin korvaukseen.

Lautakunta on aiemmin todennut digitaalisten kuvien tuhoutumista koskevassa päätöksessään 6.11.2006 (2802/36/2005), että valokuviin voi liittyä aineettomia arvoja. Tällaisten aineettomien arvojen menettämisen aiheuttaman vahingon määrän mittaaminen rahassa on vaikeaa. Lautakunta ei pidä kuitenkaan pelkästään tämän vuoksi kohtuullisena, ettei niiden menettämistä voisi erityisten syiden vallitessa korvata rahalla. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi merkittävä tunnearvo, joka liittyy valokuviin. Lautakunnalla ei ole syytä epäillä K:n ilmoitusta siitä, että kyseessä olivat hänelle tärkeät ja muistoja sisältävät kuvat. Kyse oli yhdestä filmirullasta. Koska mitään objektiivista mittaa ei ole, lautakunta joutuu harkitsemaan korvauksen määrän. Korvauksen määräksi Lautakunta harkitsee tässä tapauksessa 50 euroa.

Lautakunta pitää ilmeisenä, että K:lle on aiheutunut vahinkoa matka- ja puhelinkuluista. K:lla on oikeus saada korvaus matkakuluista, jotka aiheutuivat 24.3.2007 tehdystä turhasta matkasta hakemaan filmiä. Lautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan korvaus oman auton käyttämisestä on 0,22 euroa kilometriltä. K:n edestakainen matka on ollut 58 kilometriä, joten hänellä on oikeus saada tuosta matkasta 12,75 euron Korvaus.

Koska K:lla on ollut velvollisuus rajoittaa vahinkoaan, hänellä ei ole oikeutta saada vaatimaansa 70 euron korvausta 27.4.2007, 11.5.2007, 11.6.2007 ja 30.7.2007 tekemistään käynneistä liikkeessä, jolloin K oli käynyt tiedustelemassa filmiä liikkeessä. Lautakunta toteaa, että K olisi voinut tältä osin kysyä filmiä myös puhelimitse eikä hänen olisi tarvinnut filmiä tiedustellakseen matkustaa liikkeeseen.

Lautakunta pitää lisäksi K:n neljän euron vaatimusta puhelinkulujen osalta kohtuullisena ja katsoo, että hänellä on oikeus saada tämä summa VK:lta korvauksena puhelinkuluistaan.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että VK Oy maksaa K:lle vahingonkorvauksena kadonneista kuvista 50 euroa sekä matkoista ja puhelinkuluista yhteensä 16,75 euroa. Korvattavaksi tulee 66,75 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Eriävä mielipide

Neljä ensimmäistä kappaletta, kuten enemmistö.

Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään pitänyt edellä mainitun suosituksen mukaista korvausta yleensä riittävänä hyvityksenä. Tässä tapauksessa VK on luvannut korvata kadonneet kuvat kaksinkertaisella määrällä valottamatonta materiaalia ja valmistaa ne lisäksi veloituksetta kuviksi. Pidämme asianmukaisena, että VK täyttää lupauksensa antaa K:lle kaksinkertainen määrä valottamatonta filmiä sekä valmistaa ne kuviksi, jos K haluaa.

Pidämme ilmeisenä, että K:lle on aiheutunut vahinkoa matka- ja puhelinkuluista. K:lla on oikeus saada korvaus toisesta matkasta aiheutuneista kuluista, kun hän oli turhaan mennyt hakemaan kehitettyä filmiä. Korvaus on lautakunnan käytännön mukaan 0,22 euroa kilometriltä. Matka oli 58 kilometriä, joten korvaus on 12,75 euroa.

Koska K:lla on ollut velvollisuus rajoittaa vahinkoaan, hänellä ei ole oikeutta saada vaatimaansa 70 euron korvausta 27.4.2007, 11.5.2007, 11.6.2007 ja 30.7.2007 tekemistään käynneistä liikkeessä. K olisi voinut kysyä filmiä myös puhelimitse.

Pidämme myös K:n neljän euron vaatimusta puhelinkulujen osalta kohtuullisena ja katsoo, että hänellä on oikeus saada tämä summa VK:lta korvauksena puhelinkuluistaan.

Suositamme, että VK Oy antaa valintansa mukaan K:lle joko valottamattoman filmirullan kehityksineen ja negatiivifilmistä kehityksen lisäksi kuvat tai kaksinkertaisen määrän valottamatonta filmiä.

Suositamme lisäksi, että VK Oy maksaa K:lle vahingonkorvausta 16,75 euroa.

Julkaistu 20.1.2009