Kylpyhuoneen remontointityö. Viivästys. Suorituksen laatupuutteet. Laskutus.

Kuluttajat (jäljempänä "tilaajat") tekivät kesäkuussa 2007 sopimuksen kylpyhuoneen remontoimisesta hintaan 8 200 euroa. Hinta on kokonaisuudessaan maksettu.

Valitus koskee kylpyhuoneremontin viivästymistä, suorituksen laadussa ilmenneitä puutteita sekä toimeksisaajan esittämää lisälaskua.

VAATIMUKSET

Tilaajat vaativat toimeksisaajaa perumaan 2 216 euron lisälaskun, hyvittämään remontin puutteellisesta toteutuksesta yhteensä 1 200 euroa, korvaamaan remontin viivästymisestä aiheutuneista matka- ja majoituskuluista yhteensä 1 070,60 euroa sekä korvaamaan asunnon käyttöhyödyn menetyksestä ja toisen tilaajaosapuolen asunnon puutteeseen liittyvästä ansionmenetyksestä 1 500 euroa.

Toimeksisaaja antoi urakkatarjouksen 21.6.2007. Tarjouksen hyväksymisen ehtona tilaajien puolelta oli, että remontti valmistuisi 24.7.2007 mennessä ja toimeksisaajan edustaja vakuutti, että remontti olisi valmis jo parissa viikossa. Remontti kuitenkin viivästyi tästä noin kahdella kuukaudella ja yhteensä remontin kestoaika oli lähes kolme kuukautta. Työn kuluessa toimeksisaaja antoi sitoviksi vakuuttamiaan lupauksia uudesta valmistumispäivästä ja se lupasi myös ilmoittaa, mikäli se ei voisikaan pitää kiinni lupaamastaan aikataulusta. Toimeksisaaja ei näin kuitenkaan tehnyt, ja tilaajat joutuivat tämän vuoksi tekemään useita turhia muuttomatkoja Joensuusta Helsinkiin. Asunto oli käyttökelvoton koko remontin ajan toimeksisaajan katkaistua veden ja viemäröinnin. Toimeksisaaja ei esittänyt viivästymiselle mitään syytä. Kysymys on alle neljän neliömetrin kokoisesta kylpyhuoneesta.

Urakkatarjous oli kiinteähintainen ja sisälsi kaikki kylpyhuoneen työ- ja materiaalikulut, lukuun ottamatta niitä materiaaleja ja kalusteita, jotka sovittiin tilaajan hankittaviksi ja mainittiin erikseen. Tarjous sisälsi kaikki työvaiheet purkamisesta vesieristykseen, laatoitukseen, putkitöihin, sähkötöihin ja kalusteiden kiinnitykseen saakka. Toimeksisaaja ei ilmoittanut ns. lisätöistä ennen työhön ryhtymistä. Kaikki tehtävät työt ja käytettävät laatat ja kalusteet käytiin yksiselitteisesti läpi jo remontin alkuvaiheessa. Toimeksisaajan edustajana toiminut työnjohtaja esitti itse toteutetun mukaista halogeenivalaistusta kattoon ja sanoi laskevansa sen tarjoukseen mukaan. Työnjohtaja vakuutti kuviolaattojen asentamisen kuuluvan urakkahintaan. Ammeen viemäröintiä, laattojen, wc-istuimen ja sen vesisäiliön asennusta ja putkitöitä on pidettävä tarjouksessa ilmaistuina tavanomaisina laatoitus-, putki-, tasoitus-, ja kalustustöinä. Minkäänlaisia muutoksia suunniteltuihin asennustöihin ei tehty remontin aikana.

Myös remontointityön laadussa oli puutteita. Kylpyhuoneen putkityöt oli sovittu tehtäväksi uppoasennuksena. Toimeksisaaja muutti ne kuitenkin pinta-asennuksiksi neuvottelematta asiasta tilaajien kanssa. Toteutustapa on siten muuttunut vähemmän työtä vaativaksi. Kylpyhuoneen nurkassa oleva putkikotelo sovittiin korvattavaksi pienemmällä kotelolla. Toimeksisaaja oli kuitenkin ilmoittamatta asiasta suurentanut koteloa niin, ettei tilaajien hankkima amme enää mahtunut tilaan suoraan. Tilaajat vaativat tältä osin joko korvaavan ammeen hankkimista (1 499 €) tai ainakin tästä aiheutuvan haitan korvaamista 400 eurolla. Laatoitus oli toteutettu huolimattomasti ja laattaruudutus oli rikottu mielivaltaisesti työn nopeuttamiseksi. Lisäksi lämpöpatteri ja lattialaatta oli tahrittu ja loppusiivous jäi puuttumaan. Toisen yhtiön LVI-asentajan mukaan vesieristystä ei ole kaikkialla toteutettu sääntöjen mukaisesti. Toimeksisaajan suorituksen puutteet eivät ole korjattavissa ilman kylpyhuoneen koko uudistusta. Lopputarkastusta kohteessa ei ole järjestetty, vaikka toimeksisaaja näin väittää.

VASTAUS

Toimeksisaaja kiistää tilaajien vaatimukset.

Toinen lasku (2 216 €) ei ole perusteeton, koska urakkatarjous ei sisältänyt 23 kuvalaatan asennusta, eikä wc-istuimen telineen kotelointia. Esitys kuvalaatasta tuli tarjouksen hyväksymisen jälkeen. Urakkasopimus ei pitänyt sisällään myöskään valaisimen hankintaa.

Tilaajien käsityksen mukaan remontin aikatauluksi on sovittu

2 viikkoa. Se, että työn kestoksi on laskettu 100 tuntia ja tarjous on laskettu tämän mukaan, ei tarkoita kahden viikon toimitusaikaa. Remontille ei sovittu aikataulua. Normaaliajan tällaiselle työlle voidaan katsoa olevan noin kahdesta kahteen ja puoleen kuukauteen. Tässä tapauksessa remontti on kestänyt noin kolme kuukautta ja syitä ylimääräisen kahden viikon viiveeseen ovat kuvalaattojen sekä suurien 40 * 60 cm lattialaattojen asennuksesta aiheutunut ylimääräinen työ.

Asunnossa oli lisäksi muitakin remonttimiehiä, eikä remontti heidänkään osalta ollut vielä valmis, joten vaatimukset muuton viivästymisen perusteella ovat perusteettomia.

Alkuperäinen tarjous ei sisältänyt vesiputkien uppoasennusta, mutta kyseistä mahdollisuutta selvitettiin. Keittiön ja kylpyhuoneen välinen seinä osoittautui kuitenkin kevytväliseinäksi, joka ei olisi kestänyt uppoasennusta. Uppoasennukselle ei myöskään ollut haettu taloyhtiön lupaa. Putkikotelo on tehty niin lyhyeksi kuin mahdollista. Tilaajat ovat hankkineet ammeen ottamatta selvää millaisessa mitassa kotelo tulee paikalleen jäämään. Työlle annettu takuu kattaa tahritun lattialaatan ja lämpöpatterin korjaamisen ja ne tullaan puhdistamaan heti, kun ajankohdasta sovitaan.

Tilaajat ovat kertomansa mukaan ajaneet useita kertoja Joensuusta Helsinkiin katsomaan työn edistymistä. Jos asia olisi hoidettu puhelimitse, ei tarpeettomia matkoja olisi tullut. Ainoa henkilö, johon tilaajat ovat olleet yhteydessä, on työnjohtaja. Yhtiön johtoon ei ole otettu puhelimitse yhteyttä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 8 luvun 6 §:n mukaan jos palvelusta suoritettaessa ilmenee tarvetta toimeksiantoon kuulumattomiin toimenpiteisiin, jotka on tarkoituksenmukaista suorittaa samassa yhteydessä (lisätyöt), toimeksisaajan on pyydettävä tilaajalta lupa niiden suorittamiseen. Jollei tilaaja ole tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa, lisätyöt saadaan suorittaa vain, jos niistä perittävät kustannukset ovat vähäiset markkamäärältään tai suhteessa sovitun palveluksen hintaan tai siitä annettuun hinta-arvioon. Lisätöiden kustannukset eivät saa johtaa mahdollisesti sovitun enimmäishinnan ylittymiseen.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 4 §:n mukaan jollei ole sovittu, että palvelus on luovutettava määrättynä ajankohtana taikka vaadittaessa tai viipymättä, se on luovutettava palveluksen laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisessa ajassa sopimuksenteosta.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jollei toimeksisaaja osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Tilaajalle aiheutuvan välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona pidetään:

1) tulon menetystä, joka tilaajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;

2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja

3) kohde-esineen käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Jos 3 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua vahinkoa aiheutuu muunlaisen vahingon rajoittamisesta, sitä ei kuitenkaan tältä osin pidetä välillisenä vahinkona. Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii viivästyksen vuoksi vahinkoa.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia. Jos toimeksisaajan on hankittava palveluksen suorittamisessa tarvittavaa materiaalia eikä toisin ole sovittu, materiaalin tulee olla kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua. Jos palvelus poikkeaa tästä, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Tarjous on sisältänyt kylpyhuoneen kokonaissaneerauksen valmiiseen käyttökuntoon tehtynä 21.6.2007 tehdyn työmaakatselmuksen mukaisesti. Tarjoukseen on mainittu sisältyvän mm. kylpyhuoneen seinien ja lattian laatoitus tilaajien hankkimilla laatoilla sekä kalustus siten, että tilaajat hankkivat ammeen, wc-istuimen, pesualtaan sekä suihkusekoittajan. Tarjouksen on mainittu sisältyvän myös sähkötyöt. Urakan kokonaishinnaksi oli sovittu 8 200 euroa.

Kuluttajariitalautakunta toteaa, että sopimus on tässä tapauksessa tehty kylpyhuoneen kokonaissaneerauksesta valmiiseen käyttökuntoon. Lautakunta pitää uskottavana tilaajien kertomaa siitä, että remontissa käytettävät materiaalit on esimerkiksi laattojen ja valaistuksen osalta käyty toimeksisaajan kanssa läpi jo urakan alkuvaiheessa. Sen, että toimeksisaaja on joutunut purkamaan ja tekemään uudelleen joitakin laatoitustyöhön liittyviä työvaiheita, ei ole selvitetty aiheutuneen tilaajista johtuvista syistä. Lautakunta katsoo, että toimeksisaajan olisi tullut ilmoittaa tilaajille aiheutuvista lisäkustannuksista viipymättä sen jälkeen, kun se on saanut tietää muutosten perusteina olevista seikoista ja niiden vaikutuksesta sovittuun hintaan. Koska tässä tapauksessa tilaajilta veloitettavista lisäkustannuksista on ilmoitettu vasta remontointiurakan suorittamisen jälkeen, lautakunta katsoo, ettei toimeksisaajan tilaajille osoittamalle 2 216 euron lisälaskulle ole perusteita.

Kylpyhuoneen remontointityö on tässä tapauksessa kestänyt noin kolme kuukautta. Osapuolten ei ole selvitetty sopineen täsmällisesti urakan kestoajasta tai viivästyksen perusteella maksettavasta vakiokorvauksesta. Lautakunta pitää kuitenkin uskottavana tilaajien kertomaa siitä, että remontin on luvattu valmistuvan noin kuukauden kuluessa tarjouksen hyväksymisestä ja tätä voidaan lautakunnan käsityksen mukaan pitää työn laajuus huomioon ottaen kohtuullisena aikana työn suorittamiselle. Toimeksisaaja ei ole tuntilistoin tai muulla tavoin osoittanut, että työtä kohteessa olisi tehty säännönmukaisesti koko remontin kestoajan ja että koko kulunut aika olisi ollut välttämätön työn suorittamiseksi. Lautakunta katsoo, että urakan luovutus on tässä tapauksessa viivästynyt. Viivästyksen ei ole selvitetty aiheutuneen tilaajien puolella olevasta syystä tai toimeksisaajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä.

Tilaajilla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka viivästyksestä on heille aiheutunut. Koska viivästyksen on katsottava aiheutuneen huolimattomuudesta toimeksisaajan puolella, tilaajilla on oikeus korvaukseen myös heille aiheutuneista välillisistä vahingoista.

Tilaajat ovat vaatineet korvausta heille aiheutuneesta matka- ja majoituskuluista sekä asunnon käyttöhyödyn menetyksestä ja toisen tilaajaosapuolen asunnon puutteeseen liittyvästä ansion menetyksestä.

Lautakunta toteaa, että tilaajien on oman myötävaikutusvelvollisuutensa perusteella tullut pyrkiä rajoittamaan heille toimeksisaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuvan vahingon määrää. Koska asiaan liittyviä epäselvyyksiä on pitkistä välimatkoista johtuen ollut tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista selvittää puhelimitse, lautakunta katsoo, että enintään yhtä käyntiä kohteessa voidaan pitää asian selvittämisen kannalta välttämättömänä. Tilaajille aiheutuneiden majoituskulujen osalta ei ole esitetty selvitystä. Lautakunta arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi tältä osin 200 euroa.

Lautakunta toteaa, että remontin valmistuminen on tässä tapauksessa viivästynyt noin kahdella kuukaudella, jona aikana kylpyhuone on ollut pois käytöstä. Lautakunta pitää huoneiston käyttöhyödyn menetystä tältä osin merkittävänä. Tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta arvioi käyttöhyödyn menetyksen määräksi tässä tapauksessa 500 euroa. Lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että remontin viivästymisestä olisi aiheutunut toiselle tilaajaosapuolelle sellaista ansionmenetystä, josta toimeksisaaja olisi korvausvelvollinen.

Tilaajat pitävät suoritettua palvelusta myös laadultaan puutteellisena.

Lautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella näytettynä, ettei suoritettu laatoitustyö tässä tapauksessa vastaa kaikilta osin laadultaan ammattitaitoisuuden ja huolellisuuden vaatimuksia. Puutteita on kuitenkin pidettävä lähinnä esteettisinä, sillä niillä ei ole selvitetty olevan vaikutusta kylpyhuoneen käyttöön tai kestävyyteen. Myös putkikotelon toteutuksen voidaan katsoa poikenneen sovitusta ottaen huomioon, ettei tilaajien ennakolta hankkima kylpyamme ole sen johdosta sopinut paikoilleen suunnitellulla tavalla. Lisäksi tiloihin on työn suorittamisen jälkeen selvitetty jääneen tahroja, jota myös voidaan pitää puutteena toimeksisaajan suorituksessa. Lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että toimeksisaajan suoritus vesiputkien asennuksen osalta olisi poikennut sovitusta. Myöskään siitä, että vesieristys olisi toteutettu puutteellisesti, ei ole esitetty selvitystä.

Lautakunta arvioi toimeksisaajan suorituksessa todettuja virheitä vastaavan hinnanalennuksen määräksi 800 euroa.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että toimeksisaaja jättää perimättä kuluttajille osoittamansa 2 216 euron laskun, maksaa heille hinnanalennuksena 800 euroa sekä korvaa heille aiheutuneista vahingoista yhteensä 700 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 23.2.2009