Käytetyn Nissan almera henkilöauton kauppa. Auton aiempi kolarointi. Kolarikorjausten laatu.

VAATIMUKSET

K vaatii 1 200 euron vahingonkorvausta. K on sittemmin luopunut ennalta arvaamattomien kulujen sekä puhelin- ja matkakustannusten perusteella alun perin esittämistään vaatimuksista.

K:n mukaan auton huollon yhteydessä ilmeni, että autoa oli aiemmin kolaroitu ja kolarivaurioita oli korjattu myyjän korjaamolla, joten aiempi kolarointi oli myyjän tiedossa. Tästä ei kuitenkaan kerrottu ostajalle ja kolarikorjaukset oli tehty virheellisesti. K ei olisi ostanut kyseistä autoa, jos sen aiempi kolarointi olisi ollut tiedossa. Asialla on siten ollut merkitystä kaupan päättämisen kannalta. Lisäksi aiempi kolarointi vaikuttaa auton jälleenmyyntiarvoon. K kiistää väitteet siitä, että auto olisi vaurioitunut hänen omistusaikanaan.

K on liittänyt valitukseensa auton tarkastaneen A Oy:n korjauskustannuslaskelman. A Oy:n mukaan laskelma on tehty autoa purkamatta. Laskelman mukaan takapelti ja tavaratilan pohja olivat kasassa ja pakoputken kannake oli irti kiinnityksestään. Takapuskurin raot olivat epämääräiset. Arvioidut korjauskustannukset olivat 898,83 euroa.

VASTAUS

Myyjän mukaan auto oli korjattu vakuutustarkastajan kanssa sovitulla tavalla ja maahantuojan antamien korjausohjeiden mukaisesti. Autossa ilmenneillä vaurioilla ja aiemmilla kolarikorjauksilla ei ole yhteyttä toisiinsa. Myyjä pitää mahdollisena, että autoa on K:n tietämättä kolhittu parkkipaikalla. Auton korirakenteen vuoksi vastaava vaurio voi syntyä pienenkin törmäyksen seurauksena eikä auton käyttäjä välttämättä huomaa asiaa päällepäin. Myyjä ei edellä esitetyn perusteella katso olevansa vauriosta vastuussa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

3) tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Kuluttajariitalautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että pelkästään sitä, että autoa on aiemmin kolaroitu, ei pidetä auton virheenä, jos auton kolarikorjaukset on tehty huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Jos auto on kuitenkin kolaroitu niin pahoin, että se on ollut kolarin vuoksi poissa rekisteristä tai vakuutusyhtiön lunastama, kolarointia koskevalla tiedolla on merkitystä kaupan päättämisen kannalta. Tällaisesta seikasta myyjällä on aktiivinen tiedonantovelvollisuus. Jos auton rekisteristä poistamisesta tai lunastamisesta ei ole kerrottu ostajalle, autossa on virhe.

Jos autolla on puolestaan ajettu pienempi kolari, jonka vuoksi autoa ei ole lunastettu tai poistettu rekisteristä, myyjän on kolaroinnista kysyttäessä annettava oikeat tiedot. Jos näin ei ole menetelty tai kolarikorjaukset on tehty virheellisesti tai puutteellisesti, autossa on virhe.

Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä siitä, että auto olisi aiemmin ollut kolaroinnin vuoksi poissa rekisteristä tai vakuutusyhtiön lunastama. Koska K ei myöskään ole edes väittänyt, että auton aiemmasta kolaroinnista olisi tiedusteltu kauppaa tehtäessä, lautakunta katsoo, ettei autossa ole siitä annettujen tietojen perusteella ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

Lautakunta toteaa kuitenkin auton vaurioista esitetyn selvityksen sekä valokuvien perusteella, ettei auton kolarikorjauksia ole tässä tapauksessa tehty asianmukaisella tavalla. Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että virheellisesti tai puutteellisesti tehtyjä korjauksia on pidettävä auton virheenä. Lautakunta pitää lisäksi vaurion laadusta esitetyn selvityksen perusteella epätodennäköisenä, että vauriot olisivat aiheutuneet K:n tietämättä tämän omistusaikana. Lautakunta pitää siten riittävässä määrin todennäköisenä, että autossa on ollut puutteellisesti korjattuja kolarivaurioita jo autoa ostajalle luovutettaessa. Auto on siten puutteellisten kolarikorjausten vuoksi ollut huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta edellyttää. Autossa on siten ollut kuluttajansuojalain

5 luvun 14 §:n 3-kohdassa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Tällainen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Kuluttajariitalautakunta toteaa kuluttajansuojalain 5 luvun

18 §:n 1 momentin perusteella, että myyjän tulee ensisijaisesti korjata kustannuksellaan autossa ilmennyt virhe. Jos auto on kuitenkin jo aiemmin korjattu K:n kustannuksella, myyjä voi vaihtoehtoisesti maksaa K:lle korjauskustannuksia koskevaa tositetta vastaan auton enintään 900 euron korjauskustannukset.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä ensisijaisesti korjaa kustannuksellaan K:n autossa ilmenneet kolarivauriot.