Käytetyn henkilöauton kauppa. Auton ruostevauriot. Auton aiempi korjaustapa.

VAATIMUKSET

K vaatii kaupan purkamista.

K:n mukaan auton vasemmasta helmapellistä irtosi palasia tammikuussa 2008. Samassa yhteydessä ilmeni, että autoa oli aiemmin korjattu ilmastointiteipillä ja pakkelilla. Auton korjauskustannukset olisivat sen verran suuret, ettei autoa kannata korjata. Tämän vuoksi K pitää kaupan purkamista perusteltuna.

K on liittänyt valitukseensa auton tarkastaneen X Ay:n lausunnon. Lausunnon mukaan autoa on aiemmin korjattu kitillä ja ilmastointiteipillä eikä autoa olisi pitänyt hyväksyä katsastuksessa. Korjauskustannuslaskelmassa liikennekelpoisuutta koskevaan kohtaan X Ay on kuitenkin merkinnyt "liikennekelpoinen". X Ay:n arvioimat korjauskustannukset olivat 3 658,20 euroa. Korityön kustannusten osuus arvioiduista kuluista oli 2 890,44 euroa.

VASTAUS

Myyjän mukaan K:lle tarjottiin mahdollisuutta korjauttaa auto myyjän osoittamalla korjaamolla siten, että K:lle olisi aiheutunut asiasta 50 euron kustannukset. Lisäksi myyjä kertoo tiedustelleensa tarjouksia auton korjaamisesta eri korjaamoilta. Kyseisillä korjaamoilla korjauskustannusten määräksi arvioitiin noin 500 euroa, joten myyjä pitää X Ay:n korjauskustannuslaskelmaa melko suurena.

Myyjä huomauttaa, että kyseessä on ollut 16 vuotta vanha auto, joten ruostevauriot eivät ole yllättäviä. Myyjän mukaan halpoja, alle 2 000 euron hintaisia autoja ei muutenkaan kehuta ostajille. Myyjä kiistää vaatimukset edellä esitetyn perusteella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3-kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Kuluttajariitalautakunta toteaa valituksen kohteena olevan auton iän sekä ajomäärän ja kauppahinnan perusteella, että ostajankin on kohtuudella täytynyt varautua auton tavanomaisesta ikääntymisestä ja kulumisesta aiheutuviin välttämättömiin korjaus- ja kunnostuskustannuksiin. Lautakunta toteaa lisäksi, ettei autoa voida pelkästään suhteellisen suuriksi nousevien korjauskustannusten tai korivaurioiden perusteella pitää huonompikuntoisena kuin ostajalla on ollut sen 16 vuoden iän sekä yli 300 000 kilometrin ajomäärän ja 1 390 euron kauppahinnan perusteella aihetta edellyttää.

Lautakunta on kuitenkin vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että jos autoa on aiemmin korjattu epäasianmukaisella tavalla tai puutteellisesti, autossa on virhe. Lautakunta pitää tässä tapauksessa X Ay:n lausunnon perusteella selvitettynä, että auton koria on aikaisemmin korjattu kitillä ja ilmastointiteipillä, mitä on pidettävä virheellisenä korjaustapana. Vaikka kyseessä on suhteellisen vanhan ja paljon ajetun auton kauppa, ostajan ei kuitenkaan tarvitse varautua siihen, että autoa on aiemmin korjattu virheellisesti. Tämän vuoksi lautakunta toteaa, että autossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3-kohdassa tarkoitettu virhe.

K on vaatinut kaupan purkamista.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Kuluttajariitalautakunnan käsityksen mukaan ostajankin on auton iän ja ajomäärän sekä kauppahinnan perusteella täytynyt varautua auton merkittäviin korjaus- ja kunnostuskustannuksiin. Pelkästään sitä, että auton kokonaiskunnostuskustannukset nousevat yli 3 000 euroon ei siten voida pitää asiaa kokonaisuutena arvioiden yllättävänä tai poikkeuksellisena. Lautakunnan näkemyksen mukaan X Ay:n arvioimiin korjauskustannuksiin on täytynyt sisältyä sellaisia kunnostuskuluja, joiden seurauksena auto tulisi sitä korjattaessa huomattavasti iältään, ajomäärältään ja kauppahinnaltaan vastaavia autoja parempaan kuntoon. Lautakunnan käsityksen mukaan myyjän vastuulle kuuluvien epäasiallisten korjausten oikaisemisesta eli auton saattaminen siihen kuntoon kuin ostajalla on sen hinnan, ikääntymisen ja ajomäärän perusteella aihetta edellyttää, on tehtävissä huomattavasti vähäisemmillä kustannuksilla. Tämän vuoksi lautakunta pitää ilmennyttä virhettä asiaa kokonaisuutena arvioiden siinä määrin vähäisenä, ettei kaupan purkamiselle ole tässä tapauksessa edellytyksiä. Sen sijaan ostajalla on kuluttajansuojalain

5 luvun 19 §:n perusteella oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu auton iän, ajomäärän ja kauppahinnan lisäksi ilmenneen virheen laatuun sekä virheen oikaisemista todennäköisesti aiheutuviin kohtuullisiin korjauskustannuksiin. Koska pelkästään epäasianmukaisten korjausten oikaisemiseen kohdistuvien korjauskustannusten määrästä ei ole esitetty yksilöityä laskelmaa, lautakunta arvioi edellä esitettyihin seikkoihin perustuvan kokonaisharkinnan perusteella 150 euroa, joka myyjän tulee suorittaa K:lle.

SUOSITUS