Vuokrahuoneiston kosteusvauriot. Vuokranalennus. Haitan kesto.

VAATIMUKSET

Vuokralainen vaatii vielä 2 083,07 euron vuokrahyvitystä haitta-ajalta 16.5.2006-10.9.2008.

Vuokralainen ilmoitti asunnon yhdessä huoneessa havaitsemastaan katon vesivuodosta vuokranantajalle ensimmäisen kerran 16.5.2006 ja tämän jälkeen useasti. Kosteusvaurioitunutta huonetta saattoi käyttää lähinnä varastona, koska siellä oli maakellarin hajua ja siellä oleilu aiheutti allergisia oireita. Yhteydenotto edelliseen vuokralaiseen paljasti, että kyseisen ylimmän kerroksen asunnon katon vesivuodot olivat olleet vuokranantajan tiedossa jo vuodesta 2004 alkaen. Vuokranantaja ryhtyi kuitenkin tutkimaan asiaa vasta elokuussa 2007. Kun vuokranantajan tekemät korjaukset eivät poistaneet vuotoa, vuokralainen teetti huoneistossa asunnontarkastuksen helmikuussa 2008. Tällöin ilmeni, että vuodoista aiheutuu terveydensuojelulain mukaista haittaa. Kuluttajariitalautakuntaan tehdyn valituksen vireille tulon jälkeen vuokranantaja on hyvittänyt vuokraa ja vika on korjattu. Tämä hyvitys ei kata haittaa eikä asiasta käy ilmi, miten se on laskettu. Toisin kuin vuokranantaja ilmoittaa, haitta kesti koko valituksessa ilmoitetun ajan. Vuokralainen ei tiedä, mihin tietolähteeseen vastauksessa mainittu haitta-aika perustuu. Vuokranantajan taholta ei käyty toteamassa sen enempää haitan alkamista kuin sen päättymistäkään.

Vaadittu summa perustuu laskelmaan, jonka mukaan vuokraa on palautettava kyseistä 10 m2 suuruista huonetta vastaava osuus, noudattaen kulloistakin vuotuista vuokranmaksuperustetta

(9,01 e/2006, 9,13 e/2007 ja 9,33 e/2008).

LIITTEITÄ

Pöytäkirja kaupungin ympäristökeskuksen tekemästä asunnontarkastuksesta (25.2.2008). Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: Kyse on vuonna 1989 valmistuneen kerrostalon ylimmän kerroksen huoneistosta. Asunnon toisen makuuhuoneen katossa ja hissiä vasten olevassa seinässä oli kosteusvauriojälkiä, joita asukas oli itse jonkin verran pintakorjaillut. Myös eteisen katossa oli muutamia kosteusvauriojälkiä. Makuuhuoneen katto oli tarkastushetkellä melko kuiva, vain yhdestä kohtaa mitattiin kohonnutta pintarakennekosteutta.

Johtopäätökset: Eteisen kattoon makuuhuoneen 1 ikkunasyvennykseen ja karmeihin sekä makuuhuoneen 2 kattoon ja seinään on kohdistunut vesivuotoja, jotka ovat aiheuttaneet asuntoon kosteusvaurioita. Näistä voidaan katsoa aiheutuvan asukkaille terveydensuojelulain 1 §:ssä tarkoittamaa terveyshaittaa.

Ympäristökeskus kehottaa vuokranantajaa ryhtymään toimenpiteisiin asunnon kosteusvaurioiden syyn ja vaurioiden laajuuden selvittämiseksi ja niiden korjaamiseksi.

Liitteinä on myös sähköpostiviestejä ja valokuvia.

VASTAUS

Kyseessä on pitkäaikainen ja vaikeasti löydettävissä oleva ongelma, jota on korjattu koko ajan. Korjaus aloitettiin asunnossa jo kesällä 2004. Ongelma on ollut välillä poissa tehdyillä korjaustoimilla ja uusiutunut taas riippuen sateista ja tuulen suunnasta. Kesällä 2008 tehty viimeisin korjaustyö näyttää tuottaneen tulosta.

Vuokralaiselle on suoritettu hyvitystä asumishaitasta 466,34 euroa. Korvaus perustuu yhtiössä käytettyyn periaatteeseen, että asumishaittana korvataan 20 prosenttia kuukauden vuokrasta siltä ajalta, jona haitta on ollut ilmeinen. Tässä tapauksessa hyvitystä on annettu 20 prosenttia huonetta vastaavasta 10 m2:n vuokrasta ajalta 16.5.-30.6.2008. Kyse on ollut etupäässä huoneen pinnan kosmeettisesta haitasta. Tämä ei ole estänyt tilan käyttöä.

Korjaus on kestänyt kauan, mutta tänä aikana on ollut pitkiä sellaisia jaksoja jolloin haitta ei ole aiheuttanut ongelmia. Tässä tilanteessa vuokranantaja ehdottaa vuokralaiselle 808,36 euron lisähyvitystä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 20 §:n mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.

Vuokranantajan tulee lain 23 §:n mukaisesti huolehtia siitä, ettei vuokranantajan toimenpiteistä aiheudu vuokralaiselle suurempaa haittaa tai häiriötä kuin toimenpiteen suorittamiseksi on välttämätöntä. Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

Lain 24 §:n mukaan vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa lautakunta pitää selvitettynä, että huoneistossa on ilmennyt vuokralaiselle yllätyksenä valokuvien ja asunnontarkastuspöytäkirjan mukaisia kosteusvaurioita pian vuokrasuhteen alettua. Vuokralainen on ilmoittanut kosteusvauriosta vuokranantajalle ensimmäisen kerran 16.5.2006 ja tämän jälkeen useasti. Tulosta tuottaneisiin korjauksiin vuokranantaja on ryhtynyt vasta vuonna 2008 asunnontarkastuksessa annetun korjauskehotuksen jälkeen.

Vuokralaisella on oikeus saada vuokraa kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jona huoneisto ei ole ollut vaadittavassa kunnossa. Lautakunta ei ole voinut todeta, että vuokranantajan ilmoittama haitta-aika perustuisi mihinkään asunnossa tehtyyn, sen kuntoa koskevaan tarkastukseen. Tässä tilanteessa lautakunta katsoo, että huoneisto on ollut vuokranalennukseen oikeuttavalla tavalla puutteellisessa kunnossa alkaen viimeistään vuokralaisen ensimmäisestä asiaa koskevasta yhteydenotosta aina siihen asti, jolloin haitta on vuokralaisen ilmoituksen mukaan poistunut. Haittaa on siten kestänyt yli kaksi vuotta, mistä johtuen korjaustoimien kestoa on pidettävä epäasianmukaisen pitkänä. Haitan kestosta ja laadusta saadun selvityksen perusteella lautakunta pitää vuokralaisen esittämää hyvitysvaatimusta määrältään asianmukaisena.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että vuokranantaja maksaa vuokralaiselle

2 083, 07 euroa.