Käytetyn henkilöauton internet-huutokauppa. Senttihuutokauppa. Hyvän tavan vastaisuus.

VAATIMUKSET

K vaatii 5 858,10 euron korvausta.

K:n mukaan huudettavissa kohteissa on viimeisimmästä tarjouksesta kulunutta aikaa osoittava kello. Kun tuotteelle annettu huutoaika viimeisimmästä tarjouksesta on kulunut eikä muuta tarjousta ole esitetty, kohde sulkeutuu ja viimeisimmän tarjouksen tekijä voittaa tuotteen itselleen. Tuotteen hinnaksi muodostuu tuotteen lunastushinta sekä huudoista kertynyt hinta.

Tässä tapauksessa tuotteelle oli K:n mukaan määritelty viidentoista sekunnin huutoaika. Uutta tarjousta ei tullut tässä ajassa, joten huutokaupan sääntöjen mukaan kauppa päättyi. K:n oma huutoautomaatti teki kuitenkin uuden tarjouksen hänen oman tarjouksensa päälle. Lisäksi K:n käyttäjätunnukselle kirjautui myös 1 732,52 euron tarjous. Virhe tapahtui 31.8.2008 kello 20.11. EH:n valtuuttama asiamies on myöntänyt, että K:n tunnukselle on kirjautunut peräkkäiset huudot. K katsoo, että huuto oli päättynyt hänen hyväkseen. Koska yritys vastaa omista ohjelmistovirheistään, K katsoo, että EH:n tulee korvata aiheutunut 5 858,10 euron vahinko.

VASTAUS

EH:n mukaan sopimusehdoissa on luvattu noudattaa periaatetta, jonka mukaan huutokaupan voittaa se asiakas, jolle tuote tehtyjen huutojen mukaan kuuluu. Huutokaupan voittaja todetaan huutopalvelimen tietojen mukaan. Tässäkin tapauksessa huutokaupan voittaja on määräytynyt tämän mukaisesti.

EH:n mukaan K:lla on ollut huutoautomaatti, joka korottaa korkeinta huutoa. Väite siitä, että automaatti olisi korottanut K:n omaa huutoa, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. K:n huutoautomaatin tehtyä 1 732,51 euron tarjouksen jälkeen toiselta asiakkaalta on tullut myös 1 732,51 euron tarjous. Tästä johtuen K:n huutoautomaatti on tehnyt uuden, 1 732,52 euron tarjouksen. Järjestelmä on siten toiminut oikein ja huudot ovat kirjautuneet oikealla tavalla. Huutokauppa on jatkunut ja päättynyt lopulta ehtojen mukaisesti. Ainoa virhe oli ohjelmiston tekemä virhe, jossa toisen asiakkaan tekemä huuto on kirjautunut samansuuruisena kuin K:n huuto. Kyse on siten järjestelmän virheestä, josta EH ei ole asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaan vastuussa. Lisäksi K on tämän jälkeenkin osallistunut ainakin seuraavana päivänä huutokauppaan, joten hänen on täytynyt ymmärtää, että kyse on virheestä eikä huutokaupan päättymisestä. EH huomauttaa, että

K on senttihuutokaupan kokenut käyttäjä, joten hänen täytyy tietää, että kaupan ehdoissa on varauduttu vastaavien tilanteiden varalta. EH pitää edellä esitetyn perusteella K:n vaatimuksia perusteettomina.

Sisäasiainministeriön lausunnosta EH toteaa, että kysymyksessä on sen mielestä huutokauppa eikä arpajaiset. Asia on vireillä käräjäoikeudessa ja lainvoimaisen päätöksen saaminen kestää vuosia.

SELVITYS

Kuluttajariitalautakunta on pyytänyt asiassa sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön lausunnon siitä, onko kysymyksessä arpajaislaissa tarkoitetut tavara-arpajaiset tai rahankeräyslaissa tarkoitettu rahankeräys.

Arpajais- ja asehallintoyksikkö on lausunut asiassa seuraavan.

Arpajaislain 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaislain 3 §:n 8 kohdan mukaisen tavara-arpajaisten määritelmän mukaan tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan tai palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.

Senttihuutokauppa on toimintaa, joka perustuu asiakkaille tarjottuun vastikkeelliseen sattumaperusteiseen mahdollisuuteen saada ostaa tuote sen ohjehintaa merkittävästi edullisemmin. Yrityksen ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus saada myyntivoittoa yleisölle ostattavaksi tarjottavista tuotteista. Huutoja voi korottaa vain yhdellä sentillä kerrallaan ja hinnat, joita huutaja tarjoaa, eivät mitenkään perustu kohteiden todellisiin hintoihin eivätkä huutajat huutohetkellä välttämättä edes tiedä, paljonko he tuotteesta tarjoavat. Tämä johtuu siitä, että huutajien tietokoneella oleva tieto huudon tilanteesta ei välttämättä ole aina ajan tasalla johtuen erilaisista verkon viiveistä sekä huutajan käyttämästä tietokoneesta ja ohjelmistosta. Samoin tekstiviestillä osallistuttaessa tekstiviestin välitystekniikasta ja viestien läpimenon erilaisista vasteajoista johtuen viestit eivät välity lähettäjältä vastaanottajalle aina samanpituisessa ajassa. Huutajan tarjous voi tulla perille juuri, kun yksi tai useampi huutaja on korottanut hintaa, jolloin huutajan tarjous onkin korkeampi kuin hän huutaessaan luuli. Samoin huuto voidaan tekniikasta johtuvan viiveen vuoksi joutua hylkäämään liian myöhään tulleena, jolloin toimintaan liittyy sattumaa myös tekniikasta johtuen.

Arpajaislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä

(HE 197/2001) sattuman on kuvattu olevan sellainen voiton määräytymisen peruste, johon ei voida vaikuttaa ennakolta. Ko. senttihuudossa voitto riippuu ainoastaan siitä, huutaako joku toinen henkilö tuotetta asetetussa ajassa. Voitto ei siten perustu huutajan omaan tietoon tai taitoon vaan siihen, sattuuko joku muu jättämään huutonsa huutajan jälkeen ennen ajan kulumisen loppumista. Huutaja ei itse voi tiedollaan tai taidollaan vaikuttaa kilpailuasetelmiin eikä siten varmistua palkinnon saamisesta oman toimintansa perusteella.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan senttihuutokauppaa on pidettävä arpajaislain mukaisina arpajaisina, koska se täyttää arpajaisten tunnusmerkistön vastikkeellisuudesta, sattumanvaraisuudesta ja rahanarvoisesta voitosta. Ko. senttihuuto ei kuitenkaan täysin vastaa mitään arpajaislain mukaisista arpajaisten toimeenpanomuodoista, joten lupaa tällaisten arpajaisten toimeenpanemiseen ei voitaisi myöntää myöskään yleishyödylliselle yhteisölle tai säätiölle. Arpajaislaki on välineneutraali, joten laki koskee kaikenlaisia vastikkeellisia arpajaisia niiden toimeenpanotavasta riippumatta.

Senttihuutokauppaa ei sen sijaan voi pitää rahankeräyksenä, koska se ei täytä rahankeräyksen tunnusmerkistöä yleisöön vetoamisesta ja vastikkeettomuudesta.

Arpajaislain 62 §:n 1 momentin mukaan arpajaisten toimeenpano muulla tavoin kuin arpajaislain 3 §:n 1-11 kohdassa tai 56 §:ssä tarkoitetulla tavalla on kiellettyä. Sisäasiainministeriö toteaa, että ko.senttihuutokaupasta on tehty tutkintapyyntö poliisille ja ko. huudon toimeenpanijat ovat saaneet syytteen arpajaisrikoksesta. Asiaa käsiteltäneen käräjäoikeudessa vuoden 2010 alkupuolella.

RATKAISU

Lautakunta katsoo sisäasiainministeriön lausunnossa olevan perusteella, että ko. senttihuutokauppa on tosiasiassa arpajaislain mukaisten arpajaisten järjestämistä. Arpajaisia saa järjestää vain arpajaislaissa mainitulla tavalla. Arpajaislain

5 ja 6 §:n mukaan arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa ja vain viranomaisen luvalla.

Ko. senttihuutokauppaa ei ole toimeenpantu arpajaislaissa edellytetyllä tavalla eikä sen järjestäjillä myöskään ole arpajaislain tarkoittamaa lupaa. Toiminta on näin ollen ainakin hyvän tavan vastaista.

Kuten korkeimman oikeuden päätöksissä KKO 2005:72 ja 1999:128 on todettu, lainvastaisia ja hyvän tavan vastaisia oikeustoimia ja sopimusehtoja on yleisesti pidetty pätemättöminä. Lähtökohta on, ettei sellaisia sopimuksia voida määrätä täytettäviksi eivätkä niihin perustuvat vaatimukset muutoinkaan saa oikeussuojaa, vaan niiden osalta noudatetaan niin sanottua puuttumattomuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuollaiseen sopimukseen perustuvaa saatavaa ei voida periä oikeusteitse. Vastaavasti oikeuskeinot eivät ole yleensä käytettävissä myöskään mahdollisesti jo suoritettujen maksujen takaisin saamiseksi edes siinä tapauksessa, että toinen osapuoli jättää hyvän tavan vastaisen sopimuksen mukaisen oman suoritusvelvollisuutensa täyttämättä. Tämän vuoksi K ei voi vedota oikeustoimeen. Lautakunta katsoo, ettei K:lle ole myöskään syntynyt asiassa korvattavaa vahinkoa.

Edellä olevan perusteella lautakunta ei suosita hyvitystä.