Uuden asunnon rakentamisvaiheen kauppa. Parketin kuivuminen. Makuuhuoneen lämpötila.

VAATIMUKSET

Ostaja vaatii, että myyjä vaihdattaa parketin uuteen, joka ei vaadi erityisiä hoitotoimenpiteitä ja joka on kestävyydeltään tavanomaisen hyvää laatua. Toissijaisesti ostaja vaatii myyjältä 4 470 euron hinnanalennusta lainmukaisine korkoineen. Ostaja vaatii lisäksi, että huoneiston toisen makuuhuoneen korkean lämpötilan syy selvitetään ja ongelma korjataan. Vaihtoehtoisesti ostaja vaatii myyjältä 10 000 euron hinnanalennusta makuuhuoneen liian korkeasta lämpötilasta.

Alkuvuodesta 2008 ostaja havaitsi parketin käyristyneen reunoistaan ylöspäin. Ostaja mainitsi ongelmasta 18.10.2008 täyttämässään takuutarkastuslomakkeessa. Yhtiön asuntojen lattiat tarkastettiin tavarantarkastajan toimesta, sillä sama ongelma oli ilmennyt muissakin huoneistoissa. Tavarantarkastuksessa todettiin, että huoneistojen ilman suhteellinen kosteus oli mittaushetkellä 22-26 %. Parkettilattian kunnossa pysyminen edellyttää suhteellisen kosteuden pysyvän välillä 40-60 % ympäri vuoden. Ostaja vetoaa kuluttajariitalautakunnalle toimittamaansa 4.4.2010 päivättyyn tavarantarkastuskertomukseen.

Ostajan mukaan huoneiston ilmanvaihdon toteuttamisessa olisi tullut ottaa huomioon parketin vaatima ilmankosteus. Toisaalta lattiamateriaalin valinnassa olisi pitänyt huomioida huoneiston kuiva ilma.

Siitä, että parketti edellyttää huoneiston ilmankosteuden jatkuvaa tarkkailua, ei kerrottu ostajalle ennen kaupantekoa, vaan hän sai parketin hoito-ohjeet vasta hallinnan luovutuksen yhteydessä. Lisäksi myöhemmin ilmeni, että hoito-ohjeet olivat toisen parkettivalmistajan laatimat.

Huoneiston toisen makuuhuoneen lämpötila on alusta asti ollut huoneiston muita huoneita keskimäärin 1,5-2,0 astetta korkeampi, noin 23 astetta. Ostaja on reklamoinut asiasta, mutta syytä ongelmaan ei ole löytynyt. Lämpötila ei laske, vaikka makuuhuoneen patteri on kiinni ja ovi suljettu. Raporttia lämpökuvauksesta, johon myyjä viittaa, ei ole ostajalle toimitettu.

VASTAUKSET

Myyjä kiistää valittajan vaatimukset.

Parketti on luonnonmateriaali, joka elää ilman kosteusvaihtelujen mukaan. Talvisaikaan ilman kuivuessa parketti kutistuu. Ostajan toimittamista raporteista ilmenee, että parketti on palautunut alkuperäiseen muotoonsa ilmankosteuden noustua lähelle 40 %. Myös parketin raot ovat tuolloin RYL 2000 vaatimusten mukaiset. Tavarantoimittaja on lupautunut korjaamaan tavarantarkastuskertomuksessa mainitut selvät virheet. Parketti vastaa siten tavanomaisen hyvää laatua.

Myyjä kertoo vaihtaneensa makuuhuoneen patterin termostaatin ja lämpökuvanneensa makuuhuoneen. Kuvauksissa ainoaksi lämmönlähteeksi paljastui viereisen huoneiston seinää vasten oleva jääkaappi. Lämpösäteily näkyy kuvassa punaisena.

ASIANTUNTIJALAUSUNNOT

XX Oy:n 15.9.2009 antamassa lausunnossa todetaan, että huoneilman alhainen suhteellinen kosteus aiheuttaa puun tasapainokosteuden alenemisen, josta seuraa puun kuivumista ja kutistumista. Alhaisen huoneilman kosteuden vaikutuksesta parkettilautojen välisiin saumoihin tulee rakoja ja ilmenee parkettilautojen reunojen kohoamista. Nämä merkit olivat lämmityskauden aikana tehdyssä tarkastuksessa selvästi havaittavissa, mutta olosuhteiden palauduttua raja-arvojen sisälle parkettilaudatkin olivat palautuneet alkuperäiseen muotoonsa. Yleisilme lattioissa oli hyvä eikä yleistä tuotevirhettä havaittu.

Kuluttajariitalautakunnalle toimitetun 4.4.2010 päivätyssä tavarantarkastuskertomuksessa todetaan, että parketit ovat olleet talvikautena erittäin kuivissa olosuhteissa ja lattiat ovat tästä johtuen kutistuneet voimakkaasti. Tarkastushetkellä huoneistojen suhteellinen ilmankosteus oli 22-26 %, jolloin puun tasapainokosteus oli noin 4,3-5,0 %. Lämpötila huoneistoissa oli + 22-25 C astetta. Ostajan huoneiston parketissa oli selvästi havaittavissa haristumista ja lautojen koveruutta. Lautojen väliset raot olivat suurimmillaan luokkaa 0,3 mm. Lattiasta löytyi myös selvästi delaminoitunut säle ja lustonhalkeama. Asennusvirhettä ei ollut havaittavissa. Lattia ei pitänyt ääntä sen päällä käveltäessä ja seinien viereen oli jätetty riittävät elämisraot. Tavarantarkastuskertomuksen mukaan huoneiston suhteellinen ilmankosteus tulisi nostaa lähelle 40 % ja pyrittävä pitämään kosteus välillä 40-60 %. Kun ilman suhteellinen kosteus on saatu pidettyä muutaman viikon yli 40 %, lattian raot tulevat tasaantumaan ja haristusilmiö vähentymään. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei lattia koskaan palaudu 100 prosenttisesti alkuperäiseen muotoon. Tavarantarkastaja suosittelee, että lattioiden tasaannuttua kannattaa tapauskohtaisesti harkita parketin kevyttä hiontaa ja pintalakkausta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n mukaan asunnossa on virhe, jos:

1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;

2) se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi;

3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;

4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti;

5) rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laadusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua; tai

6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Lain 4 luvun 15 §:n mukaan asunnossa on virhe myös, jos:

1) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta seikasta, joka hänen asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan olisi pitänyt antaa, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on muuten ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

4) myyjä ei ole antanut ostajalle tarpeellisia erityistietoja asunnon materiaalien tai laitteiden käytöstä tai hoidosta taikka on antanut näistä seikoista virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

Lain 4 luvun 22 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että virhe korjataan tai muuten oikaistaan ilman, että hänelle aiheutuu siitä kustannuksia.

Kuluttajariitalautakunta on tutustunut sille toimitettuun 4.4.2010 päivättyyn tavarantarkastuskertomukseen. Sen mukaan huoneistojen parketit ovat olleet talvikautena erittäin kuivissa olosuhteissa ja lattiat ovat tästä johtuen kutistuneet voimakkaasti. Ostajan huoneiston parketissa oli selvästi havaittavissa haristumista ja lautojen koveruutta. Lautojen väliset raot olivat suurimmillaan luokkaa 0,3 mm. Lattiasta löytyi myös selvästi delaminoitunut säle ja lustonhalkeama. Tavarantarkastajan mukaan huoneiston suhteellinen ilmankosteus tulisi nostaa lähelle 40 prosenttia ja pyrittävä pitämään kosteus välillä 40-60 prosenttia. Lattia ei kuitenkaan koskaan palaudu 100-prosenttisesti alkuperäiseen muotoonsa. Tavarantarkastaja suosittelee, että lattioiden tasaannuttua kannattaa tapauskohtaisesti harkita parketin kevyttä hiontaa ja pintalakkausta.

Tavarantarkastuskertomuksen perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että asunnon parkettilattia on vahingoittunut kuivuudesta, jonka on aiheuttanut talvikauden aikana vallinnut alhainen suhteellinen ilmankosteus. Tavarantarkastuksessa mitattua 22-26 prosentin suhteellista kosteutta ei lautakunnan käsityksen mukaan voi kuitenkaan pitää poikkeuksellisen alhaisena, vaan nämä arvot ovat Suomen oloissa tyypillisiä, ellei kostutusta ole järjestetty. Ilman lisäkostutus ei ole vakiintunut vallitsevaksi tavaksi suomalaisessa asumisessa eikä esimerkiksi työtiloissa.

Lautakunnan käsityksen mukaan se seikka, että lattiaparketti aina edellyttäisi asukkaalta huoneilman kosteuden tarkkailua ja lattiapäällysteen vaatiman ilmankosteustason säilyttämistä asukkaan itsensä hankittavaksi kuuluvilla laitteilla, ei kuulu kuluttajien yleiseen tietämykseen. Tästä on osoituksena sekin, että on todettu parketin haristumista taloyhtiön useissa eri asunnoissa. Lautakunnan käsityksen mukaan suomalaisessa asuntokannassa on kuitenkin sellaisiakin parkettilattioita, jotka ovat säilyneet pitkään hyvässä kunnossa myös ilman tällaisia suunniteltuja toimia. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsiteltävässä tapauksessa parketin ongelmat ovat valituksen perusteella ilmenneet nopeasti, eli jo ensimmäisellä lämmityskaudella.

Selvityksen perusteella myyjä on antanut asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä 28.9.2007 ostajalle parketin hoito-ohjeen (parkettien hoito-ohjeet 2006). Sen mukaan on tärkeää, että huoneilman kosteutta seurataan, koska parkettilattia on aitoa puuta ja puu elää ilman suhteellisen kosteuden vaihtelun mukaan. Huoneilman suhteellisen kosteuden tulisi ympäri vuoden pysyä välillä 40-60 prosenttia. Talviaikaan kosteuden lisääminen huoneilmaan on parketin rakoilun ehkäisemiseksi välttämätntä.

Tätä ohjetta ei kuitenkaan ole laadittu nimenomaan tämän uudiskohteen asukkaille, vaan kyse on parkettivalmistajan yleisestä ohjeesta. Siitä ei ilmene, jääkö lämmityskauden lisäkostutus tässä kohteessa asunnon haltijan huolehdittavaksi, vai onko parketin vaatimat sisäilmaolosuhteet huomioitu jo rakennuksen ilmanvaihdossa. Rakennustapaselostuksen mukaan taloyhtiössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla ja huonekohtainen ilmanjako. Tällaisen järjestelmän voi olettaa mahdollistavan myös rakennusmateriaalien vaatiman ilmankosteuden hallinnan.

Lautakunta katsoo uuden asunnon ostajan voivan olettaa, että rakennuksen ilmanvaihdon toteuttamisessa ja säätämisessä olisi otettu huomioon kohteeseen suunniteltujen pintamateriaalien vaatimat olosuhteet. Siitä, että ostajan tehtävänä on ollut huolehtia ilman kosteuden lisäämisestä talvisaikaan omin lisälaittein, olisi tullut kertoa ostajalle erikseen jo ennen kaupantekoa. Selvityksen perusteella näin ei ole tapahtunut.

Edellisin perustein lautakunta katsoo, ettei myyjä ole antanut ostajalle riittäviä tietoja ja ohjeita parketin hoitamiseksi ennen kaupantekoa. Asunnossa on siten asuntokauppalain 4 luvun 15 §:ssä tarkoitettu virhe.

Parketin valmistajan XX Oy:n 15.9.2009 antaman lausunnon mukaan parketit palautuivat vuonna 2009 asennushetken tilaansa, kun valmistajan ohjearvoihin päästiin. Tavarantarkastajan lausunnon perustella lautakunta pitää selvitettynä, että suhteellisen ilmankosteuden noustessa takaisin tavanomaisiin lukemiin lattia ei palaudu täysin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi lattian kuivuessa ja kutistuessa parketin lakkapintaan muodostuu halkeamia, jotka eivät välttämättä umpeudu puun tasapainokosteuden palattua. Edellisin perustein lautakunta katsoo, että myyjän tulee teettää parkettilattian hionta ja lattiapinnan lakkaaminen kustannuksellaan.

Ostaja valittaa lisäksi asunnon toisen makuuhuoneen liian korkeasta lämpötilasta. Ostajan mukaan makuuhuoneen lämpötila on jatkuvasti 23 astetta, vaikka huoneen patteri on kytketty pois päältä ja ovi pidetty kiinni. Myyjä ei kiistä ostajan kertomusta liian korkeasta lämpötilasta. Myyjä kertoo teettäneensä makuuhuoneessa lämpökuvauksen. Lautakunnalle ei ole toimitettu lämpökuvausraporttia tai muuta kirjallista selvitystä kuvauksesta. Myyjän mukaan ainoa lämpökuvauksessa havaittu lämmönlähde oli makuuhuoneeseen viereisen huoneiston seinän viereinen jääkaappi. Lautakunnan mukaan 23 C asteen lämpötila makuuhuoneessa on epätavallisen korkea. Myyjä ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä korkealle lämpötilalle tai antanut ehdotustaan ongelman korjaamiseksi. Edellisin perustein lautakunta katsoo, ettei asunto ole vastannut makuuhuoneen lämpötilan osalta sitä, mitä ostaja on perustellusti voinut olettaa. Asunnossa on siten asuntokauppalain 4 luvun 14 §:ssä tarkoitettu virhe. Lautakunta katsoo, että myyjän tulee korjata makuuhuoneen lämpötila siten, että se vastaa sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asumisterveysohjeessa määriteltyjä arvoja.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä teettää parkettilattian hionnan ja pintalakkaamisen kustannuksellaan. Mikäli lattian rakoileminen uusiutuu, tulee myyjän vaihtaa parketti uuteen. Lautakunta suosittaa myös, että myyjä korjaa asunnon toisen makuuhuoneen lämpötilan sosiaali- ja terveysministeriön antaman asumisterveysohjeen arvojen mukaiseksi ja osoittaa ulkopuolisen asiantuntijan lausunnolla, että lämpötila vastaa asumisterveysohjeen arvoja.