Käytetyn henkilöauton kauppa. Auton virheellisesti ilmoitettu matkamittarilukema.

VAATIMUKSET

K vaatii kaupan purkua. Hän katsoo, että kaupan kohdetta rasittaa virhe, jota voidaan pitää olennaisena. Tämän vuoksi hinnanalennus ei voi tulla kysymykseen.

Lisäksi K vaatii 500 euron korvausta asian selvittämisestä aiheutuneista asianosaiskuluista. Summan hän vaatii korkoineen päätöksen antopäivästä lähtien. Asianosaiskulut koostuvat asian selvitystyöhön liittyvästä ajanhukasta sekä matka-, posti- ja puhelinkuluista. Auton kunnon selvittämiseksi K on joutunut viemään auton huollettavaksi neljä kertaa.

K vaatii myös 720 euron vahingonkorvausta autolle vuoden 2011 aikana tehdyistä useista korjauksista. Hän vaatii summan korkoineen valituksen vireilletulopäivästä. Valitus on tullut lautakunnassa vireille 9.1.2012. K:n mukaan autoon on jouduttu muun muassa vaihtamaan jarrulevyt sekä iskunvaimentimet taakse ja tekemään vaihteenvalitsimen kulumisesta johtuva korjaus. Lisäksi takaluukun aukipitopumput ovat väsähtäneet. Korjaukset on tehty kesällä 2011. Korjaukset eivät ole tyypillisiä noin

100 000 kilometriä ajetulle vastavalle autolle. K on toimittanut lautakunnalle kaksi korjaamolaskua, joiden yhteissumma vastaa puheena olevaa vaatimusta.

Lautakuntaan 10.2.2012 saapuneessa lisäselvityksessään K vaatii lisäksi 623,52 euron vahingonkorvausta autolle tehdyistä uusista huoltotöistä. Summa muodostuu lautakunnalle toimitettujen laskujen mukaan 17.1.2012 syntyneestä öljynvaihtohuollon 189,40 euron kustannuksesta sekä 25.1.2012 tehdystä korjaamokäynnistä, jossa autoon on 434,12 eurolla uusittu muun muassa takaluukun mikrokytkin ja takalasin pyyhkimen akseli, varsi, sulka ja suojus. Auton matkamittarilukema on korjausten aikaan ollut runsaat 117 000 kilometriä.

K kertoo, että matkamittarilukeman virheellisyys selvisi merkkihuoltoliikkeessä, jossa tieto saatiin suoraan auton avaimesta. K on toimittanut lautakunnalle autonsa data-tulosteen, jonka hän ilmoittaa saaneensa edellä mainitusta merkkihuoltoliikkeestä. Tulosteen kohdassa "Last identified mileage" on lukema "171,622 Kilometers". K painottaa, ettei tiedossa ole milloin edellä mainittuun kilometrimäärään liittyvä auton viimeinen huolto Saksassa on tehty. Näin ollen auton ajomäärää on voinut olla ostohetkellä mitä tahansa yli 171 622 kilometrin.

K toteaa, että virheellinen matkamittarilukema on merkitty kauppasopimuksen lisäksi myös autolle myönnettyyn lisäturvasopimukseen. Myyjä on turvatodistuksessa allekirjoituksellaan vakuuttanut, että ajokilometrit ovat olleet auton luovutushetkellä 88 916. Lisäturvan ehtona on, ettei autolla ole ajettu yli 140 000 kilometriä. K:n mielestä myyjäkin olisi voinut helposti varmistaa auton ajomäärän merkkihuoltoliikkeestä ennen kaupantekoa.

K painottaa vielä, että korjaukset, joita hän on joutunut autolle teettämään, eivät ole tyypillisiä noin 100 000 ajetulle autolle.

Myyjäliikkeen tarjoamasta hinnanalennuksesta K toteaa, ettei se voi tulla kysymykseeen, koska kaupan kohdetta rasittaa olennainen virhe. Autolla ajetut kilometrit ovat ehkä yksi merkittävin auton ostoon vaikuttava seikka. K painottaa, että hän halusi ostaa nimenomaan auton, jolla oli ajettu alle 100 000 kilometriä. Jos hän olisi tiennyt auton todellisen ajomäärän, ei hän olisi autoa ostanut. Hän myös toteaa, ettei autoa saa myytyä eteenpäin, koska kukaan ei halua ostaa autoa, jonka ajomrä on epäselvä.

Lautakunta on tiedustellut K:lta paljonko hän on ehtinyt ajaa autolla tähän mennessä. K:lta 18.10.2012 saadun ilmoituksen mukaan hän on ajanut autolla 47 000 kilometriä.

VASTAUS

EH kertoo K:n reklamoineen sille, ettei auton matkamittarilukema ilmeisesti pidä paikkansa. Myyjäliike ei ollut asiasta tietoinen. Liike osti auton 27.8.2010 yksityishenkilöltä 88 000 kilometriä ajettuna. K:lle on tarjottu 5 000 euron hyvitystä. Summa vastaa myyjäliikkeen mielestä autolla ajettujen kilometrien käypää hinnanerotusta. Myyjäliike ilmoittaa olevansa edelleen tarjouksensa takana.

RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksessa on kysymys siitä, että K:n mukaan hänen EH:lta ostamansa auton ajomäärä on poikennut annetuista tiedoista.

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", on siinä kuluttajasuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdan mukaan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Lautakunta katsoo selvitetyksi, että K:n EH:lta ostaman auton ajomäärä on poikennut vähintään noin 85 000 kilometriä siitä, mitä myyjä on ilmoittanut auton matkamittarilukemaksi sekä auton kauppasopimuksessa että autolle annetun lisäturvaedun todistuksessa. Lautakunta pitää mahdollisena, että poikkeama voi olla todettua suurempikin. Auto ei ole siten tältä osin vastannut myyjän antamaa tietoa. Koska tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, autossa on kuluttajansuojalain 5 luvun

14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu virhe.

K on vaatinut kaupan purkua. Hän katsoo, että virhettä voidaan pitää olennaisena.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostajalla on oikeus saada virhettä vastaava hinnanalennus. Vaihtoehtoisesti ostaja voi myös purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Lautakunta katsoo, ettei virhettä ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon matkamittarilukeman ja auton todellisen ajomäärän vähintään noin 85 000 kilometrin ero, ja se, että auton todellinen ajomäärä on siten noin kaksikertainen matkamittarilukemaan nähden. Tämän vuoksi myyjäliikkeen on purettava kauppa.

Kauppalain 65 §:n mukaan jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä. Jos myyjän on maksettava kauppahinta takaisin, hänen on maksettava sille korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun.

Edellä mainitun käyttöhyödyn laskemisesta ei ole olemassa säännöksiä. Näin ollen lautakunta arvioi K:n myyjälle maksettavaksi tulevaa käyttöhyödyn määrän. Arvioinnissa otetaan huomioon, että auto on kuitenkin ollut päätöksen tekohetkellä K:n käytössä jo noin vuoden ja kymmenen kuukautta. K on toimittamansa selvityksen mukaan ajanut autolla 18.10.2012 mennessä 47 000 kilometriä. Lautakunta arvioi käyttöhyödyn määräksi 5 000 euroa. Myyjäliikkeen tulee siis palauttaa K:lle auton kauppahinnasta se määrä, joka saadaan kun K:n jo suorittamasta kauppahinnasta mukaan lukien vaihtoautona annetun auton arvo, vähennetään mainittu käyttöhyöty. Palautettavalle kauppahinnalle on maksettava kauppalain 65 §:ssä mainittua korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa kunkin kauppahinnan osuuden maksupäivästä lukien.

K:lle on syntynyt virheen vuoksi myös oikeus kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:ssä tarkoitettuun vahingonkorvaukseen. K on vaatinut 500 euron korvausta asian selvittämisestä aiheutuneista asianosaiskuluista. Hän toteaa kulujen koostuvan asian selvitystyöhön liittyvästä ajanhukasta sekä matka-, posti- ja puhelinkuluista. Auton kunnon selvittämiseksi hän kertoo joutuneensa viemään auton huollettavaksi neljä kertaa.

Ajanhukkaan perustuvan vaatimuksen osalta lautakunta toteaa, että lautakunnan vakiintuneessa ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei pelkkää oman ajan käyttämistä, josta ei aiheudu taloudellisia menetyksiä, pidetä korvaukseen oikeuttavana vahinkona.

K ei ole tarkemmin eritelly ja näyttänyt vaatimiaan matka-, posti-, ja puhelinkuluja. Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 19 §:n mukaan osapuolet vastaavat itse omista lautakuntakäsittelyyn liittyvistä kustannuksistaan. Lautakunta katsoo, että K:lle on joka tapauksessa aiheutunut korvattavaksi kuuluvaakin vahinkoa ainakin matka- ja puhelinkulujen osalta. Tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta harkitsee kulujen määräksi 50 euroa.

K on vaatinut korvauksen korkoineen päätöksen antopäivästä lähtien. Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavalle velalle, jonka määrän tai perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun kolmekymmentä päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa ja kohtuudella vaadittavan selvityksen. Koron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan

12 §:n mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lautakunta toteaa, että K:n vaatimus on mennyt myyjäliikkeelle tiedoksi viimeistään 29.5.2012, jolloin liike on kuitannut vastaanotetuksi lautakunnan saantitodistuksella lähettämän vastauspyynnön. Koronmaksuvelvollisuus alkaa siten tämän päätöksen antamispäivämäärästä.

K on vaatinut myös 720 euron vahingonkorvausta autolle vuoden 2011 aikana tehdyistä useista korjauksista. Tuolloin autoon on vaihdettu muun muassa jarrulevyt sekä iskunvaimentimet taakse ja tehty vaihteenvalitsimen kulumisesta johtuva korjaus. K painottaa, etteivät korjaukset ole tyypillisiä noin 100 000 ajetulle autolle. Korjaukset on tehty kesällä 2011. Kuten edellä on todettu, K on ajanut autolla tähän mennessä jo 47 000 kilometriä. Näin ollen lautakunta katsoo hänen itsensäkin hyötyneen korjauksista. Tämän vuoksi lautakunta harkitsee riittäväksi korvauksen määräksi tältä osin 500 euroa.

K vaatii korvaukselle korot valituksen vireilletulopäivästä. Valitus on tullut vireille 9.1.2012, joten viivästyskoron maksuvelvollisuus on alkanut edellä esitetyn korkolain 7 §:n mukaisesti 30 päivän kuluttua siitä, kun K:n vaatimus on mennyt myyjäliikkeelle tiedoksi. Kuten edellä jo todettiin, vaatimus on mennyt tiedoksi viimeistään 29.5.2012, joten koronmaksuvelvollisuus on alkanut 28.6.2012.

K on vaatinut vielä 623,52 euron vahingonkorvausta autolle tammikuussa 2012 tehdyistä uusista huoltotöistä. Summa muodostuu öljynvaihtohuollon 189,40 euron kustannuksesta sekä korjaamokäynnistä, jossa autoon on 434,12 eurolla uusittu muun muassa takaluukun mikrokytkin ja takalasin pyyhkimen akseli, varsi, sulka ja suojus. Lautakunta toteaa, että öljynvaihtohuollon suorittamishetkellä K oli ajanut autolla jo edellä mainitut noin 30 000 kilometriä. Koska kysymys on auton käyttöön liittyvästä normaalista määräaikaisesta, auton käyttäjän vastuulle kuuluvasta huoltotoimenpiteestä, lautakunta pitä vaatimusta perusteettomana, eikä suosita hyvitystä siltä osin. Jälkimmäisen vaatimuksen, 434,12 euron korjaustyölaskun osalta lautakunta katsoo, että kustannus liittyy osittain hyötyyn, jonka K on autosta ehtinyt saada. Tämän vuoksi lautakunta harkitsee riittäväksi korvaukseksi tältä osin

300 euroa.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH purkaa K:n kanssa tekemänsä autokaupan ja palauttaa, samalla kun K toimittaa auton takaisin, K:lle sen osan kauppahinnasta, minkä hän on jo ehtinyt suorittaa. Palautettavasta kauppahinnasta saadaan vähentää K:n autosta saamana käyttöhyötynä 5 000 euroa. Palautettavalle summalle EH:n on maksettava tuottokorkoa kunkin kauppahinnan maksuerän maksupäivästä lähtien. Vuotuisen tuottokoron määrä on 1.7.2010 ja 30.6.2011 välisen ajan 1 prosentti, 1.7. ja 31.12.2011 välisen ajan 1,5 prosenttia ja 1.1.2012 lähtien

1 prosentti.

Edelleen kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH korvaa K:lle matka- ja puhelinkuluista 50 euroa. Summalle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa tämän päätöksen lopusta löytyvästä "Annettu" -päivämäärästä lähtien. Puolivuosittain määrättävä viivästyskorko on ollut 1.7.2012 lähtien 8 prosenttia.

Lisäksi kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH korvaa K:lle auton korjauksista vuonna 2011 aiheutuneista kustannuksista 500 euroa. Summalle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 28.6.2012 lähtien. Puolivuosittain määrättävä viivästyskorko on ollut 1.1.2012 lähtien 8 prosenttia.

Kuluttajariitalautakunta suosittaa myös, että EH korvaa K:lle 300 euroa autolle tammikuussa 2012 tehdyistä korjauksista.