VIEMÄRIPUTKEN AVAUSTYÖ. PAINEVIEMÄRIN VAURIOITUMINEN.

Vaatimukset

K pyytää ratkaisusuositusta siitä, kumman vastapuolista tulee korvata hänelle aiheutetut vahingot. Hän pyytää suositusta siitä, kumman vasta-puolen tulee vastata osuuskunnan lähettämän laskun perusteena olevista toimenpiteistä ja tarvikkeista. Lisäksi K on itse maksanut NN:lle 405,90 euroa 6 tunnin työsuorituksesta ja XX Oy:lle 2 667,99 euroa sepelistä ja mullasta.

K katsoo, että hänen vastuunsa voi rajautua enintään siihen euromäärään, joka olisi aiheutunut paineviemärin asianmukaisesta avaamisesta.

K otti yhteyttä osuuskuntaan havaittuaan pumppaamon hälytysvalon pa-lavan. Pumppaamo on osuuskunnan omaisuutta eikä sen huollosta ole sopimusehtoja. Asiasta oli siis perusteltua ilmoittaa osuuskunnalle. Tämän jälkeen osuuskunta tilasi EH2:n paikalle avaamaan viemäriä. Kun selvisi, että tukos oli paineviemärissä K:n kiinteistön alueella, EH2 ryhtyi avaamaan tukosta ilman liittyjän toimeksiantoa, yksin osuuskunnan tilauksen perusteella. Lisäksi avaus tehtiin virheellisesti, mikä rikkoi viemärin. Viemäriputken avaamisen jälkeen K näki lumessa kuumista johdoista tulleita sulamisjälkiä. Käytetty kuuma vesi tai höyry on hei-kentänyt viemäriputken paineenkestoa.

EH1 on tehnyt kaikki tilaukset rikkoutuneen paineviemärin korjaamiseksi ja likaantuneen maan puhdistamiseksi, varaamatta K:lle mahdollisuutta työn kilpailuttamiseen tai edes mielipiteensä ilmaisemiseen. Laitos on toiminut sopimusehtojen vastaisesti ja omavaltaisesti.

Tukos oli heti pumppaamon jälkeisellä paineviemäriosuudella. Tukos-kohta olisi voitu kaivaa esiin ja korvata uudella paineviemäriputkella. Näin olisi vältytty kaikelta vahingolta.

Vain talon ja pumppaamon välinen viettoviemäri on saattolämmitetty. Saattolämmitys oli päällä koko talven. Automatiikkansa mukaisesti se toimii jaksoittain. Tukos oli paineviemärin osuudella, joten saattolämmi-tyksen toiminnalla ei sinällään ole merkitystä. Pumppaamosta lähtevä paineviemäri ei ole lämmitetty. Se ei ole koskaan aiemmin jäätynyt.

Liitteitä

1. EH1:n sopimusehdot

2. Oy/RI:n tutkimusraportti 14.4.2011. Sen mukaan vesiosuuskunnan miehet ovat käyneet avaamassa tukoksen. Viemäriputki on vaurioitunut ja mennyt uudestaan tukkoon. Viemärivesi on täyttänyt kaivon ja levin-nyt lumen alla pihalla talon alle sekoittuen salaojasoraan. Salaojitus on lakannut toimimasta ja sulamisvesi on valunut ryömintätilaan. Toimen-pidesuosituksena on lietteen poisto ryömintätilasta, saastuneen aineksen vaihto, salaojituksen kuntoon saattaminen, huuhtelu, kastuneen eristeen vaihto, ryömintätilan kuivaus ja desinfiointi.

Raporttiin liittyy valokuvia muun muassa vaurioituneesta viemäriputkes-ta.

3. Vakuutusyhtiön korvauspäätös EH1:n vastuuvakuutuksen osalta. Va-kuutusyhdistys toteaa, että EH2 suoritti kiinteistöpumppaamon tyhjen-nyksen ja tukoksen avauksen. Vahingon ei ole osoitettu johtuneen mis-tään EH1:n syyksi luettavasta seikasta. Korvausta ei suoriteta.

4. Oy/OO:n selvitys 10.10.2011. Sen mukaan korkealle maasta ulottuva venttiilinkara antaa aiheen olettaa, että putkien kaivanto ei ollut riittävän syvä. Tätä olettamaa tukee myös hoitokunta Oy:n loppukäyttäjälle osoi-tettu lasku, jonka mukaan puhtaan veden putkena on ollut jäätymätöntä Polarflex-putkea 74 metriä. Samassa kaivannossa ollut paineviemäri on ollut samaa materiaalia vain 21 metrin matkalla. Molempia putkia on oh-jannut oma termostaatti. Kyseessä on vapaa-ajan asunto, jonka käyttöaste on ollut vaihteleva. Todennäköinen syy putken rikkoutumiseen on pumppaamon paineputken yhteen jäätyminen hitsattavan jatkon ja pumppaamokammion välistä ja siitä aiheutunut venymä läpivientiyhteen putkessa. Kun viemäriputkea on ryhdytty paineistamaan, se on puhjennut todennäköisesti jo hyvin pienen paineen alaisena (kertoman mukaan "aukesi heti"). Putkea on ryhdytty avaamaan huuhteluputkella. Mene-telmä sopii tukoksen avaamiseen mutta ei jäätyneen putken avaamiseen. Kiinteistönomistaja on kuitenkin ilmoittanut putken olevan jäässä.

Osuuskunnan mukaan kiinteistönomistaja on vastuussa tonttikaivannos-taan. Jos ilmeiseen jäätymisriskiin on varauduttu jo putkivalinnoilla, suojaus olisi pitänyt ulottaa saumattomasti pumppaamon kylkeen asti. Kiinteistönomistajan olisi tullut huolehtia myös sulanapitojärjestelmän päälle kytkemisestä/toiminnasta. Osuuskunnan sopimusehtojen kohdan 10 § mukaan pumppaamon asennuksen ja liitostyön tekee yksiselitteisesti aina vain laitos, liittyjän kustannuksella. Pumppaamon omistaa laitos, mu-tta sen käytöstä vastaa liittyjä.

Insinöörit Oy:n raportissa on olettamus mekaanisesti rautaesineellä tms. aiheutetusta vahingosta. Tällainen syntytapa edellyttäisi, että pumppaa-mon sisäpuoliset kalusteet olisi ensin purettu paikaltaan. Kun käytetään vettä tai painetta kytkinistukan kautta, pumppaamon sisältä ei pysty käyttämään mitään muita vieraita esineitä.

Putkessa ei ollut vikaa.

5. Vakuutusyhtiön korvauspäätös. Päätöksen mukaan vaurio on syntynyt vesiosuuskunnan työvirheen vuoksi. Näin ollen jäteveden vuotovahinkoa ei korvata K:n kotivakuutuksesta.

6. VTT Oy/KK:n ja JJ:n tutkimusselostus "Paineviemärin vaurioitumisen syyn selvitys" (5.12.2011). Tilaaja on toimittanut näytekappaleeksi jätevesipumppaamosta leikatun lähtöputken pätkän. Se on EN 12201 standardin mukaista polyeteenistä valmistettua halkaisijaltaan 50 mm:n ja seinämäpaksuudeltaan 4,6 mm:n HDPE-paineputkea. Vaurion muoto on tyypillinen ylipaineesta johtuva puhkeaminen. Putki kestää huoneen-lämmössä hetkellisesti 25-30 bar ylipainetta, mutta jos sitä lämmitetään lähelle + 100 o C, paineenkesto putoaa alle 10 barin.

7. Laskuja ja tositteita

Vastaukset

EH2

Yhtiö kiistää vaatimukset. Avaus tehtiin vesipainemenetelmällä seuraa-vasti: Vesihuoltolaitoksen oma huoltomies asensi muutoskappaleen, jo-hon kuului painemittari ja hana, putken suulle. Huoltomies hoiti myös paineen tarkistuksen. EH2 antoi painepesurilla vettä. Vuodon tultua myöhemmin ilmi putken todettiin olleen jäässä ja haljenneen sen vuoksi. EH2 ei ole käyttänyt menetelmää, joka olisi voinut rikkoa putkea.

EH1

Osuuskunta ei ota vastuuta viemärintyhjennysliikkeen työstä.

Osuuskunta tilasi ensimmäisenä saatavilla olleen viemärityhjennysliik-keen avaamaan K:n ilmoittamaa jäätynyttä viemäriä. Vielä tällöin ei tie-detty, missä kohtaa jäätyminen oli tapahtunut. Koska osuuskunta hälytet-tiin paikalle, jäätymisen oletettiin tapahtuneen sen vastuualueella runko-johdossa.

Erillinen maanrakennusyrittäjä on aikanaan (vuonna 2008) vastannut kiinteistöpumppaamon rakennustyöstä ja eristämisestä. K on tilannut palvelun. EH1 on osuuskunnan valtuuttamana huoltoyhtiönä vastannut liitostyöstä (Fusamatic-hitsaus) ja toinen yritys on vastannut sähköasen-nuksista. K on tilannut nämä palvelut. Kun vuotokohta kaivettiin auki, pumppaamon eristyksen todettiin tapahtuneen oikein.

Tonttivesijohdon ja tonttiviemärin liittymiskohta oli tien toisella puolella. Osuuskunnan vastuu loppuu tähän liittymiskohtaan. Osuuskunta ei tee eikä teetä töitä liittyjän kiinteistöllä. K on teettänyt alkuperäisen viemärilinjan kolmansilla elinkeinonharjoittajilla. Mittarikaivossa on K:n vesimittari ja talousveden sulkuventtiili. Mittarikaivo on osuuskunnan vastuualuetta, mutta siitä eteenpäin vastuut kuuluvat K:lle. Päivänä, jolloin viemärityhjennysyhtiö avasi K:n kiinteistöpumppaamon, osuus-kunnan työnjohtaja raportoi osuuskunnan osuudesta muun muassa seu-raavaa: "K kertoi, että termostaatti ei ollut päällä." Tämän asian hän on voinut kuulla vain K:lta itseltään.

Kyseisenä talvena pysyvä lumi tuli jo joulukuussa ja se suli pois vasta myöhään keväällä. Talvella lunta oli runsaan metrin verran. Routa ei ulottunut syvälle. Paineviemäri ei jäätynyt edes aurattujen teiden kohdal-ta. On sinällään epäuskottavaa, että asennussyvyys olisi vaikuttanut put-ken jäätymiseen. Putken tukkeutuminen tai jäätyminen kuuluu kuitenkin joka tapauksessa kiinteistön haltijan riskille ja vastuulle.

Tässä paineviemärissä ei ollut sulkuventtiiliä kiinteistöpumppaamon jäl-keen, kuten ei ole suurimmalla osalla muissakaan osuuskunnan kiinteis-töliittymistä. Jos kvv-työnjohtaja on vaatinut sellaista, se on rakennettu liittyjän kustannuksella. Useimmat liittyjät eivät pidä sitä tarpeellisena. Tässä tapauksessa viemäriputken venttiilillä ja vahinkotapauksella ei ole keskinäistä asiayhteyttä.

Ilmoittaessaan viasta K ei kertonut haluavansa neuvotella menetelmistä ja urakoitsijoista. Häntä kiinnosti vain viemärin palauttaminen käyttö-kuntoon. Tällaisessa tapauksessa avauksen maksaja selviää vasta jälkikä-teen vikapaikan sijainnin perusteella. Osuuskunta totesi johdon olevan tukossa tai jäätynyt ja tilasi paikalle EH2:n. Viemäri avattiin painehuuh-telulla. Viemäripalvelu sääti käytettävän paineen. Tukkeutumisen syy ja mahdollinen jäätyminen on jäänyt selvittämättä. Todennäköinen vika-paikka on ollut K:n tonttijohdossa, koska muut runkojohdon tähän haa-raan kytketyt vedenkäyttäjät eivät valittaneet tukoksista. Johdon mahdollisesti tapahtunut aiempi jäätyminen on voinut heikentää sitä niin, että putki on pettänyt hyvin pienen paineen alaisena. Tonttijohdon vauriota ei havaittu avausta tehdessä.

Myöhemmin K ilmoitti pihalle pulppuavasta jätevedestä. Asian kiireelli-syyden vuoksi tällöin ei ollut aikaa neuvotella vastuukysymyksistä, vaan osuuskunta ryhtyi heti korjauksiin. Tällöinkään K ei halunnut neuvotella menetelmistä ja urakoitsijoista. Tarjouskilpailuun ei ollut aikaa, koska se olisi vienyt viikkoja. Vasta jälkikäteen selvisi, että vastuukysymys on epäselvä.

Vesihuoltolain 17 §:ssä tarkennetaan laitoksen edustajan oikeudesta teh-dä kunnossapitoon ja käyttöön liittyviä tarpeellisia toimia asiakkaan kiinteistöllä. Vesihuoltolaitos huolehtii ja auttaa, mutta tämä ei tarkoita että se maksaisi virheellisen käytön tai toimenpiteiden kustannukset.

K on laiminlyönyt valvonta- ja huolehtimisvastuunsa ja on päästänyt tonttijohtonsa jäätymään tai tukkeutumaan. EH2 on avannut tukoksen parhaan ymmärryksensä mukaan. Johdon rikkoutumista ei voitu tällöin havaita. K on laiminlyönyt valvonta- ja huolehtimisvastuunsa ja on pääs-tänyt jätevettä rakennuksen alle. Hän on vastuussa töiden ja tarvikkeiden kustannuksista.

Vastauksen liitteitä

Vastaukseen on liitetty vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot sekä toimintasuunnitelmia eri vuosille.

Liitteenä on myös AA Oy:n viesti vakuutusyhtiölle. Sen mukaan vaurio on valokuvan perusteella sen näköinen, että putkeen on yritetty työntää jotakin rautaesinettä, joka ei ole mahtunut taittumaan ahtaassa tarkastus-putkessa viemäriin vaan on tunkeutunut sen seinämän läpi. Vahinko on aiheutunut viemärin aukaisutyöstä, joten työn suorittaja (osuuskunta) on korvausvelvollinen.

Liitteinä on lisäksi EH1:n puolesta ilmoitettuja kokemuksia Polarflex-putkesta.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 § 1 momentin 1-kohdan mu-kaisesti lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutus-hyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankin-taan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltä-viksi.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kiistaa EH1:n K:lle lähettämän 13 741,77 euron korjaus- ja tutkimuskustannuksista koostuvan laskun maksuvelvollisuudesta sekä K:n tilaaman ja maksaman työn ja maa-aineksen korvausvelvollisuudesta. Kaikki nämä kustannuserät ovat syn-tyneet tonttiviemärin avaamisen yhteydessä syntyneen viemäririkon ta-kia. Lautakunta toteaa kyseen olevan sellaisesta kulutushyödykesopi-muksesta tai hyödykkeen hankintaan liittyvästä asiasta, jonka ratkaise-minen kuuluu sen toimivaltaan.

Vastauksessa mainittu vesihuoltolain 17 § kuuluu seuraavasti:

EH1:n edustajalla on oikeus tarvittaessa liikkua asiakkaan kiinteistöllä ja suorittaa siellä laitoksen vesihuoltolaitteiston rakentamisen, kunnossapi-don ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Jollei erityisistä syistä muuta johdu, liikkumisesta ja toimenpiteistä on etukäteen ilmoitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle.

Vesihuoltolaitoksen on huolehdittava siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja siellä suoritettavista toimenpiteistä aiheutuu mahdolli-simman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. EH1:n on korvattava aiheuttamansa haitta ja vahinko.

Käyttö- ja omistusoikeuden saamisesta vesihuollossa tarvittavia raken-nuksia, laitteita ja rakennelmia varten tarpeellisiin alueisiin säädetään erikseen. Vesilaissa säädetään oikeudesta pohjaveden ottamiseen ja ve-den johtamiseen sekä tutkimuksista, jotka ovat tarpeellisia vesilaissa tar-koitetun toimenpiteen toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi.

Kuluttajariitalautakunta toteaa, että edellä esitelty lainkohta ei anna osuuskunnalle oikeutta K:lta nyt vaadittuun veloitukseen. Lautakunta pi-tää ratkaisun kannalta merkityksellisempinä seuraavia vesihuoltolain kohtia:

Vesihuoltolain 27 §:n mukaan vesihuollossa on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopi-muksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Asiakkaalla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähin-tään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta perusmaksusta. Vaatimus hinnanalennuksesta on esitettävä vesihuoltolaitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

28 §:n mukaan vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen tämän momentin nojalla, on mitätön.

Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta vir-heestä asiakkaalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella.

Välillisenä vahinkona pidetään:

1) ansionmenetystä, joka aiheutuu vesihuollossa olevasta virheestä tai siitä johtuvista toimenpiteistä;

2) vahinkoa, joka aiheutuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoit-teesta;

3) vesihuollon palvelujen käyttöön perustuvan hyödyn olennaista mene-tystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta sii-hen rinnastettavaa olennaista haittaa;

4) muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Jos 3 momentissa tarkoitettu vahinko aiheutuu muunlaisen vahingon ra-joittamisesta, vahinkoa ei tältä osin pidetä välillisenä.

Lautakunnan saaman selvityksen perusteella nyt käsiteltävässä sopimus-suhteessa on noudatettava kirjeenvaihdossa esitettyjä sopimusehtoja.

Asiaa koskevia tai sivuavia ehtoja on EH1:n liitty-mis/käyttösopimusehtojen 10 §:ssä. Ehtokohtien mukaan:

- tonttiviemärin kunnossapidosta ja uudelleen rakentamisesta maanra-kennustöineen huolehtii kustannuksellaan liittyjä tontin/kiinteistön alu-eella. Muulla alueella kuin liittyjän tontin/kiinteistön alueella olevan tonttiviemärin osuuden kunnossapidosta ja uudelleen rakentamisesta maanrakennustöineen huolehtii laitos ja laskuttaa tästä liittyjää; ja

- laitos laskuttaa liittyjää tekemistään tai teettämistään hankinnoista, asennuksista ja töistä laitoksen taksan tai erillisen hinnaston mukaisesti.

Palvelujen käyttöä ym. koskevan 12 §:n mukaan väärästä tai virheelli-sestä käytöstä ja sen korjaamiseen liittyvistä kaikkinaisista seuraamuk-sista ja niiden kustannuksista vastaa asiakas.

Lautakunnan kanta on, että asiassa esitetty aineisto ei osoita eikä saata todennäköiseksi, että nyt käsiteltävä tapahtumaketju olisi johtunut josta-kin K:n syyksi luettavasta väärästä tai virheellisestä käytöstä. Tukoksen syytä ei ole selvitetty eikä asiassa ole saatettu edes todennäköiseksi, että se johtuisi liittyjän laiminlyönnistä tai syystä. Toisaalta vaikka tällainen syy-yhteys olisikin, se ei saattaisi liittyjää vastuuseen niistä vahingoista joita virheellisellä tavalla tehdystä aukaisusta syntyy. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että liittyjän vastuulle kuuluneissa alkuperäisissä viemä-riasennuksissa olisi puutteita.

Sopimukseen sovellettavat ehdot eivät oikeuta vesihuoltolaitosta laskut-tamaan tilaajaa niistä toimenpiteistä, joita vesihuoltolaitos tekee tai teet-tää tilaajan kiinteistön alueella jostakin muusta syystä kuin tällaisesta väärästä tai virheellisestä käytöstä.

Vastaukseen liitettyjen Yleisten toimitusehtojen kohdan 7.2 mukaan ve-sihuollossa on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edel-lyttää.

Kohdan 7.7 mukaan laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä hen-kilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahin-koa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuu-delle aiheutuneen vahingon.

Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan ta-loudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaa-maan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momen-tissa.

Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä tai rajoituk-sista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.

Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäri-veden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheistä.

Kohdan 7.8 mukaan sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattu-essa tai uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä.

Kohdan 8.6 mukaan asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan lai-tokselle tonttijohdoissa sekä laitoksen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista.

Kohdan 10. 3 mukaan laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiinteistöllä ja suorittaa siellä vesihuolto-laitteiston rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä.

Laitos huolehtii siitä, että toimenpiteiden suorittamisesta aiheutuu mah-dollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Lai-tos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahingon, lukuun ottamatta (..) vähäistä haittaa tai vahinkoa.

Kohdan 11 mukaisesti kuluttaja voi saattaa asian kuluttajavalituslauta-kunnan käsiteltäväksi (nykyään nimeltään kuluttajariitalautakunta).

Lautakunta toteaa, että ehtojen kohta 8.6 velvoittaa asiakasta ilmoitta-maan havaitsemistaan tonttijohtojen tai laitoksen laitteissa havaitsemis-taan vioista. K on toiminutkin tämän mukaisesti alkuperäisen tukkeuman osalta. Hänen ei ole selvitetty viivytellen tai laiminlyöneen tätä toimin-tavelvoitettaan. Ehtokohta ei sinällään velvoita liittyjää järjestämään kiinteistölle erityistä päivystystä järjestelmän toiminnan seuraamiseksi. Tehty vikailmoitus ei myöskään sellaisenaan synnytä asiakkaalle velvol-lisuutta korvata niitä toimia, joihin vesihuoltolaitos ilmoituksen perus-teella ryhtyy, eikä siirrä asiakkaalle vastuuta niistä vahingoista joita näi-den toimien takia syntyy. Liittyjällä ei ole valvontavastuuta näiden toi-mien osalta eikä häneltä voi edellyttää asiantuntemusta sen arvioimiseksi, ovatko toimet oikeansisältöisiä.

Lautakunta pitää VTT Oy:n tutkimusselostusta uskottavana selvityksenä vuotovahingon syntymekanismista. Vuotovaurio on syntynyt ylipainees-ta. Viemäriputken heikentyneeseen paineenkestoon on voinut vaikuttaa avaamisessa käytetty kuuma vesi tai höyry.

Asiakkaan ilmoituksen perusteella EH1 on tilannut tämän avauksen ja sen edustaja on myös ollut läsnä avausta suoritettaessa. Lautakunta kat-soo, että suhteessa asiakkaaseen vesihuoltolaitos vastaa tämän toimenpi-teen yhteydessä aiheutuneesta vahingosta. Tämän avauksen yhteydessä syntynyttä putkirikkoa on pidettävä vesihuoltolain 27 §:ssä tarkoitettuna vesihuollon virheenä, josta vesihuoltolaitos on korvausvastuussa. Lauta-kunta pitää kaikkia valituksessa tosittein yksilöityjä kustannuseriä välit-tömänä taloudellisena vahinkona, josta korvaus- ja maksuvastuu kuuluu vesihuoltolaitokselle.

Lautakunta ei ole voinut todeta, että kohde olisi toteutettu esimerkiksi rakennuksen ulkopuolisen maan kallistuksen osalta vastoin hyvää raken-nustapaa ja virheellisesti siten, että talon alustalle aiheutunutta vahinkoa olisi pidettävä vaikeasti ennakoitavana ja syy-yhteydeltään liian etäisenä korvattavaksi. Viemärivettä voi päästä kulkeutumaan lumipeitteen alla eri suuntiin suuriakin määriä ennen kuin asia havaitaan.

Lautakunta katsoo, että EH1:llä ei ole perustetta vaatia K:lta maksua laskunsa mukaisista kustannuseristä. Lisäksi lautakunta katsoo, että ve-sihuoltolaitoksen tulee korvata K:lle viemärivahingon korjauskulut, jotka hän on tosittein osoittanut. Näiden kustannusten määrä on 3 073,89 euroa.

Lautakunta ei suosita korvausta EH2:n osalta. K ei ole tilannut yritystä paikalle kuluttajana eikä yritys ole häneen nähden muussakaan kuluttaja-riitalautakunnan toimivallan piiriin kuuluvassa sopimus- tai vastuusuh-teessa.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH1 luopuu vaatimasta riidanalaista laskua K:lta ja korvaa hänelle 3 073,89 euroa.

Päätös oli yksimielinen.