SÄHKÖNTOIMITUS. TOIMITUKSEN KESKEYTYMINEN VAPAA-AJAN ASUNNOLLE. SÄHKÖKATKO. PUTKIEN VAURIOITUMINEN. ANTTI-MYRSKY.
Asiassa on riitaa sähköntoimituksen keskeytyksen kestosta ja siitä, onko sähköyhtiö velvollinen korvaamaan kuluttajalle katkoksen aiheuttamat vahingot ja maksamaan vakiokorvauksen. Kirjoita tähän
Vaatimukset Kuluttaja K (jäljempänä K) vaatii sähköyhtiö S:ltä (jäljempänä S) sähkömarkkinalain mukaista vakiokorvausta 143 tunnin sähkökatkoksesta. Vaatimus on lain mukainen maksimi 700 euroa, josta vähennetään jo annettu korvaus 26,97 euroa. Lisäksi K vaatii sähkömarkkinalain mukaista vahingonkorvausta virheen vuoksi. Korvausvaatimus on 3 408,55 euroa eli aiheutunut vahinko 11 179,65 euroa, josta vähennetään vakuutusyhtiön maksama korvaus. Vaatimuksia K:lla on siis kaksi, kuitenkin korkeintaan hänelle jääneet kustannukset yhteensä 3 408,55 euroa.
S:n palvelussa oli 143 tunnin katko Antti-myrskyn aikana ja sen jälkeen. Palvelukatkon vuoksi K:n vapaa-ajan asunnolle ei tullut sähköä. Kyse oli sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä, sillä katko oli erityisen pitkä ja siitä aiheutui huomattavat vahingot. K havaitsi katkon 5.12.2012 kello 20.15. Sähköverkossa ollut vika korjattiin 5.12.2012 kello 23.56. S:n ilmoituksen mukaan vika korjattiin 6.12.2012 kello 00.23. Kyseinen asunto on ollut etäluettavien mittarien piirissä 21.7.2008 alkaen. S:llä on ollut tieto sähköviasta vähintään tunnin viiveellä, koska toimiva verkko kertoo tunneittain S:lle sähkön kulutuksen.
Sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaan kuluttajalle kuuluu vakiokorvaus yhtäjaksoisen sähkökatkon mukaan. S kieltäytyy maksamasta korvausta, sillä heille ei oman ilmoituksensa mukaan ole ollut tietoa viasta. Oleellista on sähkökatkosten yhtäjaksoinen pituus ja se, että S:llä on ollut mahdollisuus tarkastaa sähkönjakelun toteutuminen. S ilmoitti tekstiviestillä sähköjen palautuneen.
Kuluttaja ei voi tietää, onko vika keski- vai pienjänniteverkossa. Myöskään sähkölaki ei tunne tällaista teknistä eroa. Ei ole perusteita, miksi S korvaisi vain mystisen ajanjakson kokonaiskatkon keskellä. S laiminlöi tarkastaa, että kaikki asiakkaat saavat sähköä myös myrskyn jälkeen. S:llä on ollut valmiudet ehkäistä vahinko.
S ei ole kiistänyt, että todellinen sähkökatko kesti 143 tuntia. S:n käsitys korvattavasta yhtäjaksoisen katkoksen pituudesta on outo. S on hyvittänyt keskijänniteverkon seitsemän tunnin katkoksen keskeltä kokonaiskatkosta, vaikka yhtiö vastauksessaan sanoo katkon kestäneen neljä tuntia ja neljä minuuttia.
S:llä on käytössään valvonta-automaatio. Pienjänniteverkon puolella ei ole vastaavaa automaatiota. S antaa ymmärtää, että heillä ei ole muita velvollisuuksia kuin katsoa valvonta-automaatioon. Laki ei kuitenkaan ota kantaa siihen, missä toimittajan tietojärjestelmässä tieto sijaitsee. Myöskään kuluttaja ei voi tietää toimittajan tietojärjestelmien rakennetta.
S ei ole ilmoittanut yhtään toimenpidettä, jolla se olisi pyrkinyt varmistamaan pienjänniteverkon toimivuuden myrskyn jälkeen. Kuluttajan on voitava luottaa S:n lähettämien tekstiviestien sisältöön ja siihen, että S tarkastaa automaattisesti ne sähkönjakelupisteet, joita koskevia tekstiviestejä on lähetetty.
Vastaus S kiistää valittajan vaatimukset.
S:n käytössä on valvonta-automaatio, joka ilmoittaa heti käytönvalvontaan keskijänniteverkossa tapahtuvat häiriöt ja sähkönjakelun keskeytykset. Automaatiolla S voi keskeytystilanteessa kartoittaa vikapaikkoja ja rajata sähkötöntä aluetta mahdollisimman pieneksi. Pienjänniteverkon puolella tapahtuvissa vikatilanteissa ja keskeytyksissä ei vastaavaa automaatiota ole vielä käytössä. Niin sanotuissa kakkosasunnoissa useat asiakkaat katkaisevat sähköt pois lähtiessään. Mittarit vastaavat S:n tarkastukseen kohteen olevan sähköttä silloinkin, kun asiakas on itse katkaissut sähkön. Näitä kohteita on runsaasti eikä S myrskyn jälkeen voi lähettää asentajia tarkastamaan jokaista kohdetta. S kuitenkin kehittää järjestelmiään aktiivisesti.
Vuoden 2013 alussa S julkaisi mobiilisovelluksen, jonka avulla S:n asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan tunti tunnilta, tarkastaa, onko käyttöpaikalla sähköt päällä ja muun muassa tehdä vikailmoituksen tai ilmoittaa uhkaavasta viasta.
Palvelu tekee päivittäin yhteyskokeiluja sähkömittarille ja näyttää viimeisimmän yhteydenoton tilan. On kuitenkin huomioitava, että yhteys mittarille voi puuttua esimerkiksi, jos asiakas on katkaissut sähköt pääkytkimestä omatoimisesti, jos tietoliikenneyhteydessä on häiriö tai jos kyseessä on sähkökatko.
Sähkömarkkinalain mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei muuta ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.
Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä ei osoita, että verkkopalvelun keskeytyminen johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Hallituksen esityksen mukaan sähköntoimitukselta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille luonnon- ja muille ilmiöille. Arvioitaessa sitä, milloin on kyse virheestä, on keskeytyksen pituuden lisäksi otettava huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Jakeluverkonhaltijan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vian korjaamiseksi alkaa siitä, kun jakeluverkonhaltija saa tiedon keskeytyksestä joko sähkönkäyttäjältä tai omasta seurantajärjestelmästään. Vastaavasti keskeytysajan pituutta arvioidaan sen mukaan, milloin jakeluverkonhaltija sai keskeytyksen tietoonsa. Jakelumuuntajissa ja pienjänniteverkossa tapahtuvat keskeytykset tulevat jakeluverkonhaltijan tietoon vain sähkönkäyttäjän ilmoittaessa niistä. Jos sähkönkäyttäjä haluaa varmistaa mahdollisuutensa vedota sähköntoimituksessa olevaan virheeseen, hänen on syytä ilmoittaa keskeytyksestä itse jakeluverkonhaltijalle. Yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden mukaan vahinkoa kärsivän on toimittava niin, että aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Jos vahinkoa kärsivät laiminlyö tämän, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta.
S:n tarjoaman Minun palveluni -käyttöehdoissa todetaan nimenomaisesti, että S:n lähettämässä viestissä annettuja korjaus- ja keskeytysaikoja ei ole tarkoitus käyttää perustana vakiokorvaus- tai vahingonkorvauslaskelmassa. Palvelun viesteissä lähetettävien aikojen ja tietojen on tarkoitettu olevan vain informatiivista. Koska palvelu on asiakkaalle maksuton, asiakas käyttää yksinomaan omalla vastuullaan palvelun lähettämiä tietoja. Verkkoyhtiö lähettää viestejä tiedossaan olevista sähköverkon vikojen aiheuttamista sähkönjakelun keskeytyksistä. Sähkönjakelun automaatiolla ei vielä pystytä valvomaan koko sähköverkkoa asiakkaan liittymiskohtaan asti, jolloin asiakkaalla voi tietyissä pienjänniteverkon vioissa olla sähkökatko, josta ei tule viestiä tai jota koskeva viesti lähetetään viiveellä.
K ilmoitti pienjänniteverkon viasta 5.12.2012 kello 20.19 ja vika korjattiin 6.12.2012 kello 00.23. Lain ja verkkopalveluehtojen mukaan laskettavan keskeytyksen ajaksi määräytyy näin ollen neljä tuntia neljä minuuttia. Keskeytyksen pituuden, keskeytyksen syyt (Antti-myrsky) ja mainitut olosuhteet huomioon ottaen asiassa ei ole kyse sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä. S ei tiennyt keskeytyksestä ennen K:n ilmoitusta.
Keskeytys johtui S:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota S:n ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia S ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Keskijänniteverkoissa tieto sähkökatkoista perustuu automaatioon, it-järjestelmiin ja asentajilta saatavaan tietoon. Sen sijaan pienjänniteverkon sähkökatkoista S ei saa tietoa automaattisesti, vaan tieto tulee asiakkaan ilmoittamana. Tämä on myös lainsäädännön tunnustama olettama, joka asettaa velvoittavan vaatimustason ylärajan. S:n palvelulupauksen perusteella K:lle on vapaaehtoisesti maksettu hyvitystä yli kuuden tunnin keskeytyksestä.
Sähköntoimituksen keskeytys alkoi 30.11.2012 kello 00.49. Keskijänniteverkon vianselvityksen ja -korjauksen aikana sähköt ovat palautuneet ja katkenneet useampaan otteeseen ajalla 30.11.2012 kello 00.49.25 - 20.52.06. Tämä on tavanomaista silloin, kun vikaa paikannetaan ja tehdään kokeilukytkentöjä keskijänniteverkossa automaatiota hyödyntäen. Tällä välillä sähköt ovat olleet päällä muutamia kertoja viankorjauksen ja verkon kytkentöjen aikana, mistä syystä asiakkaalle on lähetetty myös tekstiviestejä sähkökatkon päättymisestä. Sähkökatkotiedot ja tekstiviestit on lähetty tiedossa olevasta keskijänniteverkon viasta. Viesteissä kehotetaan aina ottamaan yhteyttä vikapalveluun, jos sähköt eivät ole palautuneet esimerkiksi yhtäaikaisen pienjänniteverkon vian vuoksi. Jos sähköverkossa on keskijänniteverkon vian lisäksi pienjänniteverkon vika, kuten K:n tapauksessa oli, S ei saa siitä tietoa automaattisesti sähköverkon valvontajärjestelmästä. K:lle pisin yhtäjaksoinen keskeytys on kestänyt 7 tuntia 37 minuuttia. K ilmoitti keskeytyksestä S:n vikapalveluun 5.12.2012 kello 20.19 ja vika korjattiin 6.12.2012 kello 00.23. Pienjänniteverkon vioista S saa pääosin tiedon puhelimitse asiakkailtaan.
K:n lähettämästä, S:n järjestelmästä tulostetusta, raportista käy ilmi, että sähköä ei ole kulunut asiakkaan käyttöpaikalla 143 tunnin ajan. Sähkönkulutusraportin perusteella ei voi luotettavasti ja tasapuolisesta määrittää sähkökatkojen kestoaikoja, sillä S ei tiedä, onko "nollakulutus" aiheutunut mahdollisesti pienjänniteverkon viasta vai onko asiakas esimerkiksi kytkenyt vapaa-ajan asuntonsa sähkön kulutuksen pois pääkytkimestään, mitä tapahtuu S:n verkkoalueella yleisesti asiakkaiden poistuessa vapaa-ajan asunnoiltaan.
Ratkaisun perustelut
Vakiokorvaus
Tapahtumahetkellä voimassa olleen sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus verkkopalvelun yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä, joka myy sähköä sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, ei osoita, että verkkopalvelun keskeytyminen johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Vakiokorvauksen määrä on sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
1) 10 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 12 tuntia mutta vähemmän kuin 24 tuntia;
2) 25 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 tuntia mutta vähemmän kuin 72 tuntia;
3) 50 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 72 tuntia mutta vähemmän kuin 120 tuntia; sekä
4) 100 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 120 tuntia.
Lautakunta toteaa, että jakeluverkonhaltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen suorittamaan sähkönkäyttäjälle vakiokorvauksen niissä keskeytystilanteissa, joissa sähkömarkkinalain 27 f §:ssä asetetut keskeytysajat ylittyvät. Korvausvelvollisuudesta vapautuminen tulee kyseeseen vain poikkeustapauksessa kaikkien säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä. Jakeluverkonhaltijalla on todistustaakka siitä, että vastuuvapauden edellytykset ovat käsillä.
Lainkohdan esitöiden mukaan vakiokorvausta koskevan säännöksen keskeisenä tavoitteena on, että säännös johtaisi nykyistä parempaan toimitusvarmuuteen erityisesti sääolosuhteiden aiheuttamia verkkopalvelun keskeytymisiä vähentämällä. Vaikka sääolosuhteiden aiheuttamien keskeytysten taustalla olevat luonnonilmiöt ovat jakeluverkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, sääolosuhteiden aiheuttamat vahingot ovat luonteeltaan jakeluverkkotoiminnalle tyypillisiä tapahtumia. Siksi jakeluverkonhaltijan voidaan edellyttää varautuvan hyvin korkealla varautumisasteella niiden aiheuttamien keskeytysten ehkäisemiseen sekä niiden aiheuttamisen keskeytysten korjaamiseen siltä osin kuin ne eivät ole täysin poikkeuksellisia Suomen olosuhteissa. (HE 218/2002 27 §:n yksityiskohtaiset perustelut).
Tässä tapauksessa kyse oli Antti-myrskyn aiheuttamista sähkökatkoksista. Lautakunta toteaa, että sille esitetty selvitys ei osoita sääilmiöiden olleen Suomen olosuhteissa sillä tavoin poikkeuksellisia, ettei jakeluverkonhaltija olisi voinut kohtuudella varautua niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Sähköyhtiö sai tiedon sähköntoimituksen keskeytyksestä 30.11.2012. Kyseisen vuorokauden aikana toimitus keskeytyi useasti, mutta yhtiön mukaan pisin katko toimituksessa kesti hieman yli seitsemän tuntia. Kuluttajan ilmoittama sähkökatkos 5.12.2012 kesti hieman yli neljä tuntia. Hallituksen esityksen HE 162/1998 mukaan keskeytysajan pituutta arvioidaan sen mukaan, milloin jakeluverkonhaltija sai keskeytyksen tietoonsa. Lautakunta katsoo, että kyseisen ohjeen mukaisesti tässä tapauksessa ei ole täyttynyt vakiokorvauksen edellyttämä vähintään 12 tunnin keskeytys, eikä lautakunta sen vuoksi katso, että asiassa olisi aihetta vakiokorvauksen maksamiseen.
Virhe
Kuluttajan vapaa-ajan asunto ehti sähköntoimituksen keskeytymisen vuoksi jäätyä, josta aiheutui vahinkoa asunnolle. Vauriot korjannut yhtiö velotti 11 179,65 euroa, josta kuluttajalle jäi vakuutusyhtiön osuuden jälkeen maksettavaa 3 408,55 euroa. Lautakunta toteaa, että sähköntoimituksen virheellisyyttä ei arvioida täysin samoin kriteerein kuin vakiokorvauksen maksuvelvollisuutta, vaan keskeytyksen pituuden lisäksi virhearvioinnissa huomioidaan muut olosuhteet kuten keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle.
Tapahtumahetkellä voimassa olleen sähkömarkkinalain 27 c §:n mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Sähkömarkkinalain 27 e §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Jakeluverkonhaltija on tällöin velvollinen korvaamaan 27 b §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.
Verkkopalveluehtojen kohdan 10.1. mukaan verkkopalvelussa on virhe, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun. Ehtokohdan 10.5. mukaan toimitustapaa arvioitaessa on otettava huomioon, että verkkopalvelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Jollei toisin ole sovittu, verkkopalvelussa on virhe, jos verkkopalvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytymistä (sähkökatkosta) voida pitää keskeytyksen syyn ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Verkkopalvelun keskeytymisestä johtuvaa virheellisyyttä arvioidaan kokonaisuutena.
Sähkömarkkinalain 27 c § ei poissulje virhemahdollisuutta ylivoimaisen syyn perusteella. Virhesäännös voi koskea myös voimakkaan myrskyn aiheuttamia keskeytyksiä. Kuluttajariitalautakunta onkin ratkaisukäytännössään katsonut, että virhesäännös koskee myös voimakkaan myrskyn aiheuttamia keskeytyksiä (dnro 02/39/1 ja dnro 02/39/1537). Vaikka sää-olosuhteiden aiheuttamien keskeytysten taustalla olevat luonnonilmiöt ovat jakeluverkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, sää-olosuhteiden aiheuttamat vahingot ovat luonteeltaan jakeluverkkotoiminnalle tyypillisiä tapahtumia. Siksi jakeluverkonhaltijan voidaan edellyttää varautuvan hyvin korkealla varautumisasteella niiden aiheuttamien keskeytysten ehkäisemiseen sekä niiden aiheuttamisen keskeytysten korjaamiseen siltä osin kuin ne eivät ole täysin poikkeuksellisia Suomen olosuhteissa.
Sähkömarkkinalain esitöissä (HE 162/1998) todetaan poikkeuksellisista luonnonolosuhteista seuraavaa: "Kun kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi voimakas myrsky, myös sähkönkäyttäjä on useimmiten tästä tietoinen. Virhearviointi tulee tällöinkin tehdä yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella eikä ehdotonta tuntirajaa ole tarkoituksenmukaista asettaa. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei ole näissä tapauksissa pidettävä virheenä. Jos keskeytys kestää pitkään, sähkönkäyttäjän kannalta ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, ettei hän saa lainkaan hyvitystä. Tällaisessa tapauksessa sähköntoimituksessa on virhe."
Virhearvioinnissa huomioon otettavia olosuhteista ovat sähkömarkkina-lain esitöiden mukaan myös muun muassa keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle. Tähän liittyy se, onko sähkönkäyttäjän käyttämä lämmitys tai elintarvikkeiden säilyttäminen riippuvainen sähköstä ja onko kyseessä vapaa-ajan vai vakituinen asunto. Vapaa-ajan asunnolla tapahtuva keskeytys voi olla huomattavankin pitkä ilman, että kyseessä on virhe.
Sähköntoimituksen keskeytymisen katsotaan sovellettavien ehtojen mukaan alkavan siitä, kun verkonhaltija on saanut tiedon keskeytyksestä. Virhearvioinnissa tulee ottaa kuitenkin huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Arviointi on kokonaisharkintaa, missä keskeytyksen pituus on vain yksi harkintaan vaikuttava olosuhde. Muita olosuhteita voivat olla muun muassa keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle.
Tässä tapauksessa kyse on Antti-myrskyn aiheuttamista sähkökatkoksista. Kuluttaja sai 30.11.2012 tiedon sähköntoimituksen keskeytymisestään vapaa-ajanasunnolleen tekstiviestillä. Saman päivän aikana hän sai useamman viestin, joissa ilmoitettiin aina, kun sähköt oli saatu palautettua ja kun ne olivat menneet uudestaan pois päältä. Viimeisen viestin kyseisenä päivänä hän sai kello 20.55, jonka mukaan sähkökatko on päättynyt ja jos sähkö edelleen puuttuu, kuluttajan olisi oltava yhteydessä sähköyhtiöön.
Kuluttaja havaitsi 5.12.2012, että sähköntoimitus vapaa-ajanasunnolleen oli keskeytynyt. Sähköyhtiön ilmoituksen mukaan sähkökatko alkoi 30.11.2012 kello 13.14 ja se päättyi kello 20.52. Sähköyhtiön mukaan 5.12.2012 tapahtuneesta sähkökatkosta yhtiö sai tiedon vasta, kun kuluttaja oli asiasta yhteydessä, sillä kyse oli pienjänniteverkon viasta.
Sähköyhtiön mukaan se on vastuussa ainoastaan 30.11.2012 tapahtuneista katkoista sekä 5.12.2012 ilmenneestä katkosta, josta kuluttaja yhtiölle ilmoitti. Kuluttajan mukaan sähkökatkon tosiasiallinen kesto oli 143 tuntia. Osoituksena katkon pituudesta kuluttuja on tulostanut S:n sähköisestä palvelusta käyttöpaikan kulutustiedot, josta on todettavissa, että 30.11.–6.12.2012 välisenä aikana kohteessa ei käytetty lainkaan sähköä.
Ottaen huomioon vapaa-ajanasunnolle aiheutuneet mittavat vahingot, lautakunta pitää uskottavana, että sähkökatko on tosiasiassa kestänyt pidempään kuin sähköyhtiön ilmoittamat reilut seitsemän tuntia 30.11.2012 ja reilut neljä tuntia 5.12.2012. Kun ottaa huomioon aiheutuneet vahingot, lautakunta pitää todennäköisenä, että sähköntoimitus on ollut keskeytyneenä usean päivän.
Lautakunta toteaa, että olosuhteet ovat tapauksessa tosiasiallisesti olleet sellaiset, että sähköntoimitus on ollut keskeytyneenä sillä tavoin, että keskeytyksestä ehti aiheutua kuluttajalle merkittävää vahinkoa. Kuluttaja ei ole myöskään voinut itse vaikuttaa vahingon syntyyn tai sen määrään, eikä muutenkaan varautua sähkökatkokseen, etenkin, sillä sähköyhtiö on tekstiviesteillään ilmoittanut sähköjen palautuneen 30.11.2012 illalla. Keskeytystä ei voida pitää vähäisenä. Näin ollen lautakunta katsoo, että sähköyhtiö on velvollinen korvaamaan kuluttajalle sähköntoimituksen virheestä aiheutuneen vahingon 3 408,55 euroa.
Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että S korvaa K:lle 3 408,55 euroa.
Julkaistu 2.3.2015