JUNAMATKA. MATKAN KESKEYTYMINEN. MYÖHÄSTYMINEN RISTEILYLTÄ.

Vaatimukset Matkustajat vaativat, että rautatieyritys korvaa heille risteilyn hinnan 90 euroa.

Matkustajat olivat matkalla 15.3.2013 Helsingistä Turun satamaan tarkoituksenaan lähteä risteilylle. Juna lähti Helsingistä kello 17.02 ja laiva Turusta kello 20.15. Karjaan jälkeen juna törmäsi peuralaumaan ja matka katkesi. Noin kolmen tunnin jälkeen juna hinattiin Saloon ja matkustajat jäivät junasta pois. Laiva oli tässä vaiheessa jo lähtenyt satamasta ja matkustajat palasivat pikajunalla Helsinkiin.

Vastaus Rautatieyritys kiistää valittajien vaatimukset.

Juna törmäsi Karjaan jälkeen tunnelissa peuralaumaan. Törmäyksessä junan veturi vahingoittui niin, että juna jouduttiin perumaan Salosta eteenpäin.

Junan viivästyksessä on ollut kyseessä rautatieyrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ollut ylivoimainen tapahtuma, jonka johdosta juna jäi ratalinjalle ja sen kuljettaminen on estynyt. Sen vuoksi matkustajille ei voitu järjestää korvaavia kuljetuksia.

Matkustajille junaliput on hyvitetty täysmääräisesti EU:n rautatievastuuasetukseen perustuen. Risteilykuluja ei ole hyvitetty rautatiekuljetuslakiin perustuen. Rautatiekuljetuslain mukaan rautatieyritys voi vapautua korvausvelvollisuudesta sellaisissa tilanteissa, jotka tulkitaan ylivoimaisiksi esteiksi kuten onnettomuudet.

Ratkaisu Lautakunta toteaa, että EU:n rautatievastuuasetuksen perusteella matkustajalla voi viivästystilanteissa olla oikeus saada matkalipun hinta takaisin. Asetuksella ei ole säädetty rautatieyrityksen vahingonkorvausvastuusta. Koska tässä asiassa rautatieyritys on jo palauttanut matkustajille matkalippujen hinnan ja asia koskee ainoastaan vahingonkorvausta, asiaa arvioidaan rautatiekuljetuslain perusteella.

Rautatiekuljetuslain 21 §:n 1 momentin mukaan rautatieyritys on velvollinen korvaamaan matkustajalle junavuoron viivästyksestä aiheutuneen vahingon, kuitenkin enintään 5 000 euroa matkustajaa kohden. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole sellaisen viivästyksen johdosta, johon matkustajan voidaan kuljetuksen luonteen, sääolosuhteiden, kuljetusvälineen vaihtoon tarvittavan ajan tai muiden kuljetukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi kohtuudella edellyttää varautuneen. Lainkohdan 2 momentin mukaan sitä, mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti, jos junavuoro peruutetaan tai se ei pysähdy aikataulussa ilmoitetulla liikennepaikalla. Lainkohdan 3 momentin mukaan rautatieyritys vapautuu 1 ja 2 momentissa säädetystä korvausvelvollisuudesta, jos se näyttää ryhtyneensä kaikkiin kohtuudella vaadittaviin toimenpiteisiin vahingon välttämiseksi.

Rautatiekuljetuslain 21 §:n esitöissä (HE 81/2000) todetaan, että rautatieyritys voisi vapautua 1 ja 2 momentin mukaisesta vastuusta, jos se näyttää ryhtyneensä kaikkiin kohtuudella vaadittaviin toimenpiteisiin vahingon välttämiseksi. Vastuusta vapauttava seikka voi olla esimerkiksi rautatieyrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva luonnonmullistus tai viranomaisen määräys, joka yksittäistapauksessa estää rautatiekuljetuksen suorittamisen sovitulla tavalla.

Tässä tapauksessa junamatka viivästyi, sillä juna törmäsi tunnelissa peuralaumaan ja junan veturi vahingoittui. Juna jäi ratalinjalle ja sen kuljettaminen oli estynyt. Lautakunta katsoo, että peurakolari on ollut tässä tapauksessa ylivoimainen este, eikä rautatieyrityksellä ole ollut mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin, joilla viivästyminen olisi voitu välttää. Näin ollen rautatieyritys ei ole vastuussa matkustajille aiheutuneista vahingoista.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.