VASTUUVAKUUTUS. KAUPAN VAHINGONKORVAUSVASTUU. KOROSTUNUT HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS. ASIAKKAAN LIUKASTUMINEN.

Vaatimukset K vaatii, että vakuutusyhtiö C (jäljempänä C) korvaa aiheutuneesta henkilövahingosta 1 300 euroa.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta ja tuottamusta. Kyseisessä vahingossa E on toiminut tahallisesti ja tuottamuksellisesti. Edelleen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että ammattimaisen palveluntarjoajan vastuu palvelujenkäyttäjien turvallisuudesta on ankarampaa kuin normaali tuottamusvastuu.

Asian vastuun kartoittamisessa ei ole merkitystä sillä, onko palveluntarjoaja lähtökohtaisesti hoitanut tilojen puhtaanapidon asianmukaisesti. Jos korvauspäätöksen perustana on se, miten palveluntarjoaja on yleensä tilan puhtaanapidon hoitanut, ei palveluntarjoajan vastuu tällöin kata ankaraa vastuuta. Mikäli yleinen tilanne olisi palvelutarjoajan korvausvelvollisuuden perustana, olisi palvelunkäyttäjien lähes mahdotonta saattaa palveluntarjoajaa mistään sen tiloissa sattuneesta vahingosta vastuuseen.

Asiassa on merkityksellistä nimenomaan se, että kyseessä olevassa tapahtumatilanteessa palveluntarjoajalle on syntynyt tuottamuksellinen vastuu. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuottamusvaatimus täyttyy, jos tilojen ylläpitäjä laiminlyö tilojen hoitamisen niin, että käyttäjälle aiheutuu vaaraa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko palveluntarjoaja yleensä hoitanut tilojen ylläpidon moitteettomasti.

Vakuutusyhtiön 19.3.2012 antamassa korvauspäätöksessä E:n vastuuasemaa on perusteltu sillä, että E on antanut luotettavan ja riittävän selvityksen, kun se on esittänyt, että hedelmä- ja vihannesosastolla on normaalisti 2-4 henkilöä töissä asiakkaiden joukossa. Edelleen korvauspäätöksessä todetaan, että sillä seikalla, onko kyseisellä osastolla juuri tapahtumahetkellä ollut henkilökuntaa, ei ole vastuun arvioinnin kannalta merkitystä. K painottaa, että nimenomaan sillä on merkitystä, onko osastolla ollut tapahtumahetkellä henkilökuntaa ja onko tilat tapahtumahetkellä pidetty siisteinä niin, ettei asiakkaille aiheudu vaaraa.

Vahingon syntyminen ja korvausvelvollisuus perustuvat aina nimenomaiseen hetkeen tai tilanteeseen ja näin ollen myös kyseinen tapahtumahetki tulee olla tarkastelun ja arvioinnin kohteena, kun korvausvelvollisuutta punnitaan.

Henkilökunnan puuttuminen osastolta ja puhtaanapidon laiminlyönti, vaikkakin laiminlyöntiä olisi tapahtunut vain tietyn ajan, on nimenomaisesti aiheuttanut kyseessä olevan henkilövahingon palveluntarjoajan tiloissa ja synnyttänyt vastuun palveluntarjoajalle. Lisäksi K painottaa, että vahingon sattuessa hänet auttoi ylös lattialta E:n muu asiakaskunta, eikä vielä tässäkään vaiheessa E:n henkilökunta tullut tarkastamaan tilannetta.

K:n 1 300 euron vaatimus perustuu olkaluun varren murtumaan, joka on vaatinut vartalosidoshoidon ja aiheuttanut K:lle tilapäistä haittaa.

Vastaus C kiistää valittajan vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrällisesti.

Kirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että yleisölle palveluja tarjoavan vahingonkorvausvastuu on ankaroitunutta. Vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta.

Vakuutuksenottajalta saadun selvityksen mukaan E:n kauppa siivotaan maanantaista lauantaihin kaupan suljettua, jolloin lattia lakaistaan ensin manuaalisesti ja sen jälkeen lattia pestään koneellisesti. Sunnuntain aukiolon jälkeinen siivous tehdään samalla menetelmällä maanantaiaamuna ennen kaupan avaamista. Kaupan ollessa auki jokainen hedelmä- ja vihannesosaston myyjä on velvollinen tarkkailemaan mahdollisia roskia lattioilla ja nostamaan ne ylös välittömästi ne havaittuaan.

Vakuutuksenottajan antaman selvityksen mukaan hedelmä- ja vihannesosastolla on tavanomaisesti vähintään 2-4 henkilöä töissä asiakkaiden joukossa. Heidän tehtävänään on mm. jatkuvasti tarkkailla osaston lattian siisteyttä. Tämän lisäksi toimitusjohtaja tekee päivittäin 4-10 erikoistarkastuskäyntiä myymälässä ja kauppias tekee päivittäin useita tarkastuskäyntejä koko elintarvikeosaston alueella.

Hedelmäpussin joutuminen lattialle johtuu muiden asiakkaiden huolimattomuudesta, ei kaupan omasta toiminnasta. Se, että kaupan tiloja voitaisiin joka hetki valvoa, ei ole käytännössä mahdollista. Korvausvastuun vahvistaminen merkitsisi itse asiassa tuottamuksesta riippumattoman vastuun asettamista kauppiaalle. Kun asiassa on käynyt selville, että tilojen puhtaanapidon on yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty, ei vahingonkorvausvastuulle ole oikeudellista perustetta. Myös vakuutuslautakunnan käytännössä (VKL 588/93 ja 872/97) rinnasteiset tapaukset on ratkaistu edellä selitetyin tavoin.

Koska vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole, kaupan vastuuvakuutuksen perusteella ei voida suorittaa korvauksia (vakuutusehdot kohta V A 3.1). Määrällisesti vaatimus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden tilapäisen haitan korvausasteikossa lievää vaikeampien vammojen (3) alueelle. Kyse on murtumasta, joka on ollut kivuton jo viikon päästä tapahtumasta suoritetussa kontrollissa ja pääasiassa parantunut kolmessa viikossa. Vamma tulee luokitella lievien vammojen (2) alaosaan. Tällöin mainitun ohjeen mukainen korvaus olisi 500 euroa

Ratkaisu Asiaan sovellettavien E:n vakuutusturvan yleisten vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Pääsääntöisesti näyttövelvollisuus vahingosta ja sen syy-yhteydestä tuottamukseen on vahingon kärsijällä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että korvausvastuu on eräillä elämänalueilla ankaroitunut, jolloin voidaan puhua korostuneesta huolellisuusvelvollisuudesta. Korvausvelvollisen oikeushenkilön tulee tällöin näyttää toimineensa huolellisesti välttääkseen korvausvelvollisuuden. Oikeushenkilö, joka tarjoaa palveluksia yleisölle, on oikeuskäytännössä katsottu korostuneesti huolellisuusvelvolliseksi (esimerkiksi KKO 2001:1 ja KKO 2003:70).

Lautakunta katsoo korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön viitaten, että E on ollut tilanteessa korostuneesti huolellisuusvelvollinen. Näin ollen sen tulee näyttää toimineensa tilanteessa huolellisesti.

Lautakunnalle toimitetun asiakirja-aineiston perusteella E:n kaupan lattia pestään päivittäin, minkä lisäksi hedelmä- ja vihannesosastolla on tavanomaisesti töissä vähintään 2-4 henkilöä, joiden tehtävänä on muun muassa tarkkailla osaston lattian siisteyttä. Lisäksi elintarvikeosastolla suoritetaan päivittäin useita tarkastuskäyntejä.

Lautakunta pitää selvitystä riittävänä ja katsoo, ettei E:n toiminnassa voida katsoa olleen laiminlyöntiä lattian siivouksen suhteen. Pelkästään se seikka, että tapahtumapaikalla ei vahingon sattuessa ole ollut E:n henkilökuntaa, ei tarkoita, että palveluntarjoajan voitaisiin katsoa menetelleen huolimattomasti. Palveluntarjoajan ei voida edellyttää järjestävän puhtaanapitoa siten, että roskien lattialle putoamista valvottaisiin reaaliajassa. Huolellisuusvelvoitteen täyttämisen kannalta riittävänä on pidettävä sitä, että kaupan lattia siivotaan säännöllisesti ja että henkilökunta nostaa ylös päivän aikana lattialle tippuneet roskat heti ne havaittuaan. Esitetyn selvityksen perusteella kaupan lattia pestään päivittäin, minkä lisäksi elintarvikeosastolla suoritetaan päivittäin useita tarkastuskäyntejä. Lisäksi osastolla on tavanomaisesti töissä vähintään 2-4 henkilöä, joiden tehtävänä on muun muassa tarkkailla osaston lattian siisteyttä. Se, että saadun selvityksen mukaan palveluntarjoajan henkilökunta ei ollut havainnut lattialla olevaa muovipussia ennen K:lle sattunutta vahinkoa, ei merkitse, että palveluntarjoaja olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa. Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että palveluntarjoaja ei ole laiminlyönyt huolehtia tilojen asianmukaisesta puhtaanapidosta. Näin ollen E ei ole korvausvastuussa K:lle aiheutuneesta henkilövahingosta, eikä K:n vaatima korvaus tule maksettavaksi E vastuuvakuutuksesta.

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä lain ja vakuutusehtojen mukaisena.

Päätös oli yksimielinen.