KOTIVAKUUTUS. MYRSKYVAURIOT. KATON REPEÄMINEN. KORJAUSKUSTANNUKSET. KORVAUKSEN MÄÄRÄ.

Vaatimukset VP vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan kustannukset kokonaisuudessaan eli 29.512 euroa. Vakuutusyhtiö korvasi yhteensä 20.078,62 euroa.

Omakotitalon peltikatosta puolet repesi irti myrskyn vuoksi ja lape nousi pystyyn. Apua oli saatava nopeasti, koska pellinkappaleita ja laudanpalasia lenteli maahan ja työmatkaliikenne oli alkamassa ohi kulkevalla tiellä. Pelastuslaitos tuli apuun jo ennen aamukuutta ja sai katon taivutettua sekä naulattua jollain lailla aamupimeässä taskulampun valossa. Pelastuslaitos painotti, että katto olisi korjattava mahdollisimman nopeasti, koska siihen jäi naulanreikiä ja harjaan jäi aukkoja.

VP oli aamulla 13.12.2013 yhteydessä kattofirmoihin korjauksen aloittamiseksi mahdollisimman pian. Sääennusteet lupasivat edelleen kovaa tuulta ja sadetta, joten oli pelko, että kosteus pääsee välikattoon kastelemaan villaeristeet ja edelleen lastulevysisäkattoihin. Tällöin vahingot olisivat olleet huomattavasti suuremmat. VP ei ikänsä vuoksi myöskään voinut nousta katolle kiinnittämään sadesuojiksi pressuja eikä niitä peltikattoon ole mahdollista kiinnittää.

VP sai maanantaina 16.12.2013 kolme tarjousta ja päätyi Toinen Oy:öön, joka lupasi aloittaa työt heti, kun ilmat sallivat. Tarjoushinnat eivät poikenneet toisistaan paljoakaan. Toinen Oy oli ainoa, joka pystyi tekemään työn ennen joulua. Kaksi muuta olisivat voineet aloittaa työt vasta vuoden alussa. Kahtena seuraavana viikkona tuskin olisi saanut ketään korjaamaan kattoa, koska viikot olivat joulunpyhien vuoksi rikkonaisia. Myrsky rikkoi mittavan määrän kattoja, joten jokaisella firmalla oli kiireitä etenkin kun myrskyt jatkuivat koko loppuvuoden.

Talo on rakennettu vuonna 1969 ajan vaatimusten mukaan ja katossa on konesaumattu pelti. Peltikatto on huollettu hyvin ja sen kunto on tarkistettu vuosittain. Katto on pesty ja maalattu muutaman vuoden välein. Ruoste- tai muita vaurioita ei ollut, kuten vakuutusyhtiön tarkastajakin totesi. Tarkastaja ei todennut mitään siitä, että katto olisi joka tapauksessa tullut tiensä päähän. Tarkastaja ei maininnut tässä yhteydessä miten vakuutusyhtiö toimii vahingon korjaamiseksi, vaan soitti vasta tiistai-iltapäivänä ja kertoi, miten vakuutusyhtiö toimii. Tällöin oli jo ryhdytty toimenpiteisiin, koska säätiedotus lupasi loppuviikolle sateita ja myrskytuulia. Jos tarkastaja olisi maanantaina käydessään lupautunut hoitamaan pressut katolle tai edes maininnut niistä, korjauksen kanssa ei olisi kiirehditty. Toisaalta VP on todennut, että kukaan ei olisi kuitenkaan käynyt pressuja oikomassa ja korjaamassa myrskytuulien jatkuessa, vaikka katto olisi väliaikaisesti suojattu.

Jos vakuutusyhtiö pyytää tarjoukset noin kymmeneltä yritykseltä ja valitsee halvimman, pelkkä tarjouskierros on kestänyt kauan. Soinisen hyvin vajavainen tarjous oli tullut vakuutusyhtiön tarkastajalle vasta torstaina 19.12.2013 illalla myöhään. Tähän mennessä välikatto olisi jo kärsinyt kosteusvahingoista. Katonkorjaajatkin suojasivat katon öiksi, koska pienikin sade riittää kostuttamaan välikaton villat. Soinista lukuun ottamatta muista firmoista edustajat kävivät mittaamassa ja arvioimassa katon ennen kuin antoivat tarjouksen. Rakennusurakointi Oy antoi tarjouksen näkemättä kohdetta ja tarjous on profiilipellin eli ei konesaumatun pellin asennuksesta. Profiilipeltiä ei saa asentaa niin loiviin kattoihin (1:10) kuin VP:n talossa on. Rakennusurakointi Oy:n tarjouksesta ei ilmene mitä se sisältää eli kuuluuko siihen vanhan katon purku, jätteiden poiskuljetus, uusi aluslaudoitus, aluskate, mahdollinen takuu työlle jne. VP on toimittanut Toinen Oy:n lausuman Rakennusurakointi Oy:n tarjouksesta.

Vastaus Vakuutusyhtiö kiistää vaatimuksen. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohtiin 20.5.1 ja 20.7.3.

Vahinko on korvattu edullisimman korjauskustannustarjouksen mukaan, koska tämä on arvioitu vakuutusehtojen mukaiseksi vahingon määräksi. Vakuutusyhtiöllä on oikeus maksaa korvaus perustuen jälleenrakennuksen todellisiin kustannuksiin. Mikäli vakuutuksenottaja valitsee toisen, kalliimman korjaustöiden tekijän, hän joutuu itse maksamaan näiden kustannusten erotuksen. Tämän vakuutusyhtiön tekninen tarkastaja myös kertoi vakuutuksenottajalle.

Vakuutuksenottaja esittää valinneensa kyseisen urakoitsijan siksi, ettei kukaan muu olisi tullut riittävän nopeasti tekemään korjaustöitä. Hän ei kuitenkaan esitä mitään konkreettisia perusteita mihin tämä oletus perustuu. Vakuutusyhtiölle toimitetussa aineistossa ei ole mainintaa siitä, onko asiaa suoraan kysytty tarjouksia jättäneiltä urakoitsijoilta.

Tarkastaja kävi kohteessa 16.12.2013 aamupäivällä ja kertoi vakuutuksenottajalle normaalista menettelystä vahingon korjaamiseksi ja korjausurakoitsijan hankkimiseksi. Vakuutuksenottaja oli pyytänyt tarjouksia katon korjaamisesta ja valinnut urakoitsijan jo ennen tätä, mitä tarkastajalla ei tuolloin ollut tiedossa. Edullisimmaksi osoittautunut Rakennusurakointi Oy:n korjaustarjous saatiin heti, kun riittävät tiedot asian arvioimiseksi olivat käytettävissä. Kun tarjous saatiin, Toinen Oy oli jo aloittanut korjaustyöt. Vakuutuksenottajan epäilyt urakan aloittamisen viivästymisestä eivät vaikuta perustelluilta, koska hän oli tehnyt päätöksen ennen kuin oli keskustellut asiasta Vakuutusyhtiön kanssa eikä siis tiennyt, miten Vakuutusyhtiö olisi tarjoutunut hoitamaan asian.

Vauriokorjauksen pääajatus on toteuttaa rakenne mahdollisimman vastaavanlaiseksi kuin vanha vaurioitunut katto oli. Jos tiettyä aiemmin käytettyä materiaalia tai työmenetelmää ei ole saatavilla, valitaan lähinnä vastaava. Rakennusurakointi Oy on kokenut ja hyväksi havaittu urakoitsija. Kattotyön perusasioiden, kuten vanhan katon purkamisen ja uuden rakentamisen normaaleiden työvaiheineen katsotaan sisältyvän urakkaan ilman eri mainintaa. Oy:lle toimitettiin katon mitat ja valokuvia kohteesta, mikä riittää korjausurakkatarjouksen tekemiseen ilman paikalla käymistä. Oy katsoi tarjoamansa rakennevaihtoehdon soveltuvan kohteeseen niin katon kaltevuuden kuin muidenkin ominaisuuksien osalta.

Vakuutuksenottajalle tarjottiin Vakuutusyhtiön järjestämänä rakennuksen väliaikaista suojausta siksi aikaa, kun sopivinta tarjousta korjaustyön tekijäksi haettiin. Vakuutuksenottaja kieltäytyi tästä. Ei ole näyttöä siitä, ettei normaali pressusuojaus olisi riittänyt suojaamaan rakennusta siksi aikaa, kunnes korjaustyöt olisi voitu aloittaa. Väliaikainen suojaus ei edellytä vakuutuksenottajalta katolle kiipeämistä. Jos vakuutuksenottaja havaitsee suojauksissa vikoja tai puutteita, hän voi olla yhteydessä suojausyritykseen, joka huolehtii asian korjaamisesta.

Katto oli vahinkohetkellä yli 40 vuotta vanha ja näin ollen teknisen käyttöikänsä päässä. Katto olisi pitänyt kohtuullisen pian uusia ilman sille sattunutta vahinkoakin. Koska vakuutuskorvauksen määrä ei voi olla suurempi kuin vahingon todellinen määrä, Vakuutusyhtiöllä on oikeus suorittaa korvaus edullisimman korjaustyön kustannusten perusteella.

Toinen Oy:n lausuntoa ei voida pitää täysin objektiivisena, koska kyseessä on yrityksen oma taloudellinen intressi.

Ratkaisun perustelut Asiassa sovellettavien vakuutusehtojen (Vakuutusyhtiöturva vakuutusehdot 1.7.2012 alkaen) kohdan 20.5.1 mukaan omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden arvo. Omaisuuden arvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan. Omaisuuden arvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta. Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää. Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Päivänarvoa määritettäessä on otettava huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Paikkakunnan muuttuneita olosuhteita ei kuitenkaan oteta huomioon rakennuksen päivänarvoa määritettäessä, kun se korjataan entiselleen tai tuhoutuneen rakennuksen tilalle rakennetaan uusi rakennus samalle tontille.

Ehtokohdan 20.7.3 mukaan vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin, vahingon määrä on korjauskustannukset. Korvauksen määrä jälleenhankinta-arvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla. Jos jälleenhankitun tai korjatun omaisuuden arvo on vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoa suurempi, ei ylimenevää osaa oteta huomioon korvausta laskettaessa (ks. kohta 20.5.1). Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai että samalle tontille tai tilalle rakennetaan taikka irtaimen omaisuuden sijalle hankintaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta.

On riidatonta, että VP:lle aiheutui katon korjauksesta kustannuksia yhteensä 29.512 euroa. Vakuutusehtojen perusteella vahingon määrä on korjauskustannusten määrä, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin. Vakuutusehdot eivät edellytä korjausten suorittamista edullisimmalla mahdollisella tavalla. Lähtökohtaisesti rakenne toteutetaan aiempaa vastaavanlaiseksi ja korjaukset tulee tehdä välttäen ylimääräisiä ja tarpeettomia kustannuksia. Asiassa on arvioitava, suoritettiinko katon korjaus kohtuullisin kustannuksin.

Saadun selvityksen mukaan VP pyysi heti vahinkoyötä seuraavana päivänä kolmelta eri urakoitsijalta tarjouksen katon korjauksesta. Saatuaan yksityiskohtaiset tarjoukset 16.12.2013 VP teki tilauksen Toinen Oy:lle, jonka tarjous oli VP:n saamista tarjouksista edullisin. Toinen Oy:n tarjouksesta ilmenee lisäksi, että tilaus piti tehdä samana päivänä 16.12.2013, jotta kohde ehdittiin urakoida ennen joulua. Kahdessa muussa tarjouksessa korjausaikatauluun ei ole nimenomaisesti otettu kantaa. Lautakunta toteaa, että korjaustöiden aloittamisen aikataululla ei tässä tapauksessa ole ratkaisevaa merkitystä, koska katto olisi voitu vakuutusyhtiön esittämällä tavalla suojata väliaikaisesti.

Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmenee, että vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti 17.12.2013 sähköpostitse katon koon Rakennusurakointi Oy:lle ja pyysi tarjouksen. Oy ilmoitti 19.12.2013 sähköpostitse hinnan aluskatteineen elegantti-peltipinnoitteella olevan 12.900 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella. Kyseistä tarjousta ei ole yksilöity.

Lautakunnalla ei ole syytä epäillä VP:n hankkimaa toinen Oy:n lausumaa siitä, että Rakennusurakointi Oy:n tarjous ei vastaa aikaisempaa vesikattoa. Lausuman mukaan alkuperäinen vesikatto oli konesaumattu peltikatto, joka tehdään käsityönä saumaamalla paikan päällä, kun sen sijaan Soinisen tarjoama profiilipeltikatto asennetaan ruuvaamalla. Lausuman mukaan profiilipeltikatteen suositeltava vähimmäiskaltevuus on 1:7, kun taas perinteistä konesaumattua peltikattoa voidaan käyttää loivemmissa katoissa, joiden kaltevuus on vähintään 1:10. Vakuutusyhtiö on itsekin todennut, että vauriokorjauksen pääajatus on toteuttaa rakenne mahdollisimman vastaavanlaiseksi kuin vanha vaurioitunut katto oli.

Vakuutusyhtiön hankkima tarjous ei vastaa alkuperäistä eli konesaumattua peltikattoa ja ottaen lisäksi huomioon katon kaltevuuden katon korjauksen toteuttamistavalle asettamat rajoitukset lautakunta katsoo, ettei Toinen Oy:n suorittamista korjaustoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia voida pitää tarpeettomina yksin sillä perusteella, että vakuutusyhtiö oli myöhemmin saanut toiselta urakoitsijalta edullisemman tarjouksen.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut siihen, että VP oli tilannut korjauksen ennen kuin keskusteli asiasta vakuutusyhtiön kanssa eikä VP:llä näin ollen ollut tietoa, miten vakuutusyhtiö tarjoutuisi hoitamaan vahingon. Lautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä, joka osoittaisi vakuutusyhtiön edustajan vahinkotarkastuksen yhteydessä antaneen VP:lle sellaisia ohjeita tai tietoja, joiden perusteella tämän olisi pitänyt lykätä korjaustöiden aloittamista.

Edellä esitetyillä perusteilla lautakunta katsoo selvitetyksi, että kohtuullisten korjauskustannusten eli vahingon määrä on tässä tapauksessa Toinen Oy:n suorittamien ja VP:n maksamien korjausten hinta eli 29.512 euroa.

Suositus Lautakunta suosittaa, että Vakuutusyhtiö korvaa VP:n kattovahingon todellisten kustannusten eli 29.512 euron mukaisesti.

Päätös oli yksimielinen