LÖYTÖTAVARAPALVELU. LÖYTÖTAVARAMAKSU.

Vaatimukset EK vaatii Suomen Löytötavarapalvelu Oy:tä palauttamaan veloitetusta löytötavaramaksusta 28,23 euroa ja maksamaan 280 euroa korvauksena käytetystä ajasta sekä palauttamaan 30 euron puhelinkustannukset.

Hinnoittelu on lainvastainen. Lain sallimat kustannukset ovat 17 + 16 euroa. Kyseistä laitetta löytyy internetistä myynnissä käyttämättömänä 240 eurolla ja käytettynä 220 eurolla sisältäen suojakuoren. Kohtuulli-nen arvo suojakuoren kanssa on korkeintaan 220 euroa. Tällöin säily-tysmaksun osuus olisi 11 euroa. EK:n iPad oli vanhempi kuin myytävä-nä ollut, joten oikeasti arvo olisi alhaisempikin. Ei ole kohtuullista ve-loittaa ylimääräisiä säilytyskustannuksia iPadin ympärillä olleesta suo-jasta. Suoja oli ostettu Tiimarista 12,50 eurolla ja sen normaalihinta oli 25 euroa.

Viiden prosentin osuuteen perustuvaan kustannukseen eli 11 euroon pitäisi sisältyä sekä ilmoitusmaksu että toimitusmaksu. Löytötavaratoimiston veloittama 8 euron ilmoitusmaksu on kohtuuton. Postin hintalaskurin mukaan 2. luokan maksikirjelähetyksen eli enintään 500 gramman lähetyksen hinta on 6,50 euroa, joten 25,42 euron veloitus ei ole kohtuullinen. Kulut eivät vastaa läheskään todellisia kustannuksia.

EK joutui soittamaan palveluun neljä kertaa. Palvelu oli huonoa ja asiaa viivytettiin tahallaan. Puheluista kaksi EK soitti omasta puhelimestaan ja muut tyttärensä puhelimesta. Omasta puhelimesta soitettujen puhelujen hinta oli laskun mukaan 23 euroa, mutta tyttären lasku ei ole tallella.

Vastaus Suomen Löytötavarapalvelu Oy kiistää vaatimukset. Löytötavaroista perittävien maksujen perusteet ilmenevät löytötavaralaista ja -asetuksesta.

Hinta muodostui seuraavasti:

- Löytötavaran säilyttämisestä aiheutuneet hallinto- ja muut yleiset kustannukset eli yleiset säilytyskulut 5 % tavaran käyvästä arvosta löytötavara-asetuksen mukaan, enintään 17 euroa + alv 24 %. Tämän maksun osuus on 15,81 euroa.

- Ilmoitusmaksu, joka sisältää tässä tapauksessa tekstiviesti-ilmoituksen lähettämisen 24.2 sekä sähköposti-ilmoituksen laatimi-sen ja lähettämisen 26.2. Maksun osuus 8 euroa.

- Toimistomaksu, joka sisältää löytötavaralain 11 §:n ja löytötavara-asetuksen 8 §:n mukaiset muut kulut: löytötavaran arviointi ja tarkastaminen, löytötavaratietojen tallentaminen löytötavararekisteriin, osa palkkakuluista sisältäen verot, eläke- ja sosiaalimaksut, osa toimitilakuluista sekä toimistotekniikan kulut. Maksun osuus 12 euroa.

- Vapaaehtoiset lähetyskustannukset, pakkauskulut (särkyvä tuote) ja lähetyskulut. Maksun osuus 25,42 euroa.

Suomen Löytötavarapalvelun hinnoittelu on sisäasiainministeriön, Hel-singin poliisilaitoksen ja useaan kertaan Etelä-Suomen lääninhallituksen tarkistama eikä siitä ole viranomaistarkastuksissa löytynyt huomautettavaa. Löytötavaramaksun perusteena käytetään tavaran käypää arvoa. Käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan muun muassa internetistä saatavissa olevia ajantasaisia tietoja ja käyttäen keskiarvoa. Elektroniset laitteet vaativat aina erityistä arviointia ja niiden käyvän arvon tutkimista laitteen mallin ja ominaisuuksien perusteella. EK:n arvio tavaran arvosta ei poikkea oleellisesti löytötavaratoimiston määrittelemästä. Suosittujen elektroniikkatuotteiden arvot tippuvat joka kuukasi uusien mallien tul-lessa markkinoille. Applen mini iPad-laitteita myydään uutena noin 300 euron hintaan. Kuntoonsa ja ominaisuuksiinsa nähden uudenveroiselle löytötavaralle määriteltiin käypä arvo 255 euroa, mikä on täysin oikein. Laitteessa oli lisäksi Karusell-merkkinen suoja, jonka myyntihinta on 50 euroa.

Löytötavaratoimisto perii löytötavara-asioiden hoitamisesta kohtuulliset todelliset kustannukset ja maksaa palkat, verot ja kaikki kustannukset toiminnastaan. Pelkkä Postille tilitettävä postimaksu voi olla pienempi kuin kokonaiskulut sisältävä lähetyskulu. Postimaksut tilitetään postille ja saatavaksi jäävät vielä pakkausmateriaalit, palkkakulut, vakuutukset, tilakulut, verot ynnä muut kulut, jotka ovat todellisia löytötavaran käsittelystä ja palauttamisesta aiheutuvia kuluja.

Maksulliseen puhelinpalveluun soittaminen on vapaaehtoista. Puhelin-palvelun maksullisuus ja tarkka hinta käyvät selkeästi ilmi kaikista Suomen Löytötavarapalvelun materiaaleista. Löytötavaroita on mahdollista tiedustella myös maksutta tulemalla käymään löytötavaratoimistossa tai lähettämällä kirjeen. Toimistoja on seitsemän eri puolilla Suomea.

Löytötavaratoimistolla ei ole mahdollisuutta merkitä asiakkaan tietoja järjestelmään ennen tavaran kirjaamista. EK oli yhteydessä löytötavara-toimistoon vain hieman toimiston aukeamisen jälkeen, jolloin löytötavara ei vielä ollut voinut ehtiä rekisteröityä järjestelmään. Asiakaspalvelu ilmoitti EK:lle puhelimitse löytötavaratiedustelun laatimisen mahdollisuudesta verkkosivuilla.

EK:aa ohjeistettiin puhelimitse tekemään reklamaatio Suomen Löytöta-varapalvelun verkkosivuilla. Samaan aikaan vastaanotettiin palautetta verkkosivujen kautta, joten EK:n saama virheilmoitus johtuu todennä-köisesti verkon virheestä tai EK:n tietokoneen asetuksista. Kyseessä on virhetilanne, joka ei johdu Suomen Löytötavarapalvelun tuottamasta in-ternet-palvelusta.

Koska EK kokee joutuneensa soittamaan useaan kertaan turhaan, löytö-tavaratoimisto on valmis palauttamaan EK:lle puhelinkuluja puheluerittelyn mukaiset 23 euroa.

Ratkaisun perustelut Lautakunta arvioi EK:lta veloitettua löytötavaramaksua löytötavaralain ja -asetuksen perusteella. Sillä, mitä muut viranomaiset ovat mahdolli-sesti Suomen Löytötavarapalvelu Oy:n hinnoittelusta yleisellä tasolla lausuneet, ei ole tämän asian arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä.

Löytötavaralain 11 §:n mukaan omistaja on velvollinen suorittamaan poliisille ja löytötavaratoimistolle korvauksen löytötavaran säilyttämi-sestä aiheutuneista hallinto- ja muista yleisistä kustannuksista sen mu-kaan kuin asetuksella säädetään sekä korvaamaan löytötavaran erityisestä kuljetuksesta, arvioinnista, hoidosta ja säilytyksestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Löytötavara-asetuksen 8 §:n mukaan löytötavaralain 11 §:ssä tarkoitettu korvaus löytötavarasta aiheutuneista yleisistä säilytyskustannuksista peritään esineen käyvän arvon perusteella. Korvaus on 5 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin enintään 17 euroa.

Edellä mainittujen säännösten perusteella EK on velvollinen maksamaan Suomen Löytötavarapalvelu Oy:lle asetuksen 8 §:ssä määritellyn korvauksen yleisistä säilytyskustannuksista ja lisäksi löytötavaran erityisestä kuljetuksesta, arvioinnista, hoidosta ja säilytyksestä aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista. Erityisten kustannusten on perustuttava löytötavaratoimistolle aiheutuneisiin todellisiin kustannuksiin. Löytötavaralain ja -asetuksen perusteella Suomen Löytötavarapalvelu Oy:llä ei ole oikeutta veloittaa EK:lta muita kustannuksia.

EK:lta on veloitettu löytötavaramaksua yhteensä 61,23 euroa. Löytöta-varapalvelun selvityksen mukaan maksuun sisältyvät 15,81 euron löytötavara-asetuksen mukaiset säilytyskulut, jotka ovat 5 % tavaran käyvästä arvosta lisättynä 24 prosentin arvonlisäverolla. Lisäksi maksuun sisältyy 8 euron ilmoitusmaksu ja 12 euron toimistomaksu, joka sisältää muut kulut eli löytötavaran arvioinnin, tarkastamisen, löytötavaratietojen tallentamisen löytötavararekisteriin, osan palkkakuluista sisältäen verot, eläke- ja sosiaalimaksut, osan toimitilakuluista ja toimistotekniikan kulut. Vielä maksuun sisältyy lähetyskustannukset 25,42 euroa.

Suomen Löytötavarapalvelu on arvioinut nyt kysymyksessä olevan iPad minin käyväksi arvoksi 255 euroa. Käyvän arvon määrittely perustuu arviointiin ja vertailuun. Lautakunnalle ei ole toimitettu sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida Suomen Löytötavarapalvelu Oy:n määritelleen tavaran käyvän arvon virheellisesti. Löytötavara-asetuksen 8 §:n nojalla löytötavaralain 11 §:n mukainen korvaus yleisistä säilytyskustannuksista on 5 prosenttia käyvästä arvosta eli tässä tapauksessa 12,75 euroa. Korvaus pitää löytötavaralain perusteella sisällään korvauksen löytötavaran säilyttämisestä aiheutuneista hallinto- ja muista yleisistä kustannuksista. Suomen Löytötavarapalvelu ei ole esittänyt perusteita sille, että löytötavara-asetuksen mukaiseen korvaukseen olisi oikeutta lisätä arvonlisäveron osuutta. Suomen Löytötavarapalvelu Oy:n on siten palautettava EK:lle 3,06 euroa.

On selvää, että jokainen löytötavara edellyttää jonkinlaista arviointia ja tarkastamista. Lautakunta pitää ilmeisenä, että nyt kysymyksessä olevan kaltaisten käytettyjen elektronisten laitteiden hintojen selvittäminen on internetin avulla varsin helppoa. Suomen Löytötavarapalvelu Oy ei ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella kysymyksessä oleva löytötavara olisi edellyttänyt erityistä arviointia. Selvitys ei myöskään osoita, että kyseinen löytötavara olisi edellyttänyt erityistä hoitoa taikka säilytystä. Lautakunta katsoo, että tavanomaiset hoidosta ja säilytyksestä aiheutuvat kustannukset sekä tavaran tarkistaminen, rekisteriin tallentaminen, henkilökunnan palkkakulut, toimitilakulut ja toimistotekniikkakulut sisältyvät käyvän arvon perusteella määräytyviin yleisiin säilytyskustannuksiin. Samoin lautakunta katsoo, että tavarasta ilmoittamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät käyvän arvon perusteella määräytyviin yleisiin säi-lytyskustannuksiin. Edellä mainituilla perusteilla lautakunta katsoo, ettei Suomen Löytötavarapalvelu Oy:llä löytötavaralain tai -asetuksen perusteella ollut oikeutta veloittaa EK:lta 12 euron toimistomaksua ja 8 euron ilmoitusmaksua, joten sen on palautettava kyseiset summat EK:lle.

Saadun selvityksen perusteella löytötavara olisi ollut mahdollista noutaa löytötavaratoimistosta, mutta tässä tapauksessa tavara palautettiin EK:lle postitse. Lautakunta pitää ilmeisenä, että tällaisen laitteen lähettäminen on edellyttänyt erityistä pakkaamista ja suojaamista. Siten Suomen Löytötavarapalvelu Oy:llä on oikeus veloittaa EK:lta erityisestä kuljetuksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Lautakunta pitää EK:lta veloitettuja 25,42 euron lähetyskustannuksia perusteltuina.

Puhelinkulujen osalta lautakunta toteaa seuraavaa. EK ei ole voinut olettaa puhelinpalvelun olevan ilmaista eikä hän ole edes väittänyt, ettei olisi tiennyt kysymyksessä olevan erityismaksullinen puhelinpalvelu. EK:lla on oikeus korvaukseen puhelinkuluista vain siltä osin kuin puhelinpalvelun voitaisiin katsoa olevan virheellistä. Suomen Löytötavarapalvelu Oy on hyväksynyt EK:n vaatimuksen siltä osin kuin tämä on esittänyt aiheutuneista puhelinkuluista tositteen eli 23 euron osalta. Tämän ylittäviltä osin lautakunta katsoo aiheutuneiden puhelinkulujen jääneen näyttämättä. Toisaalta lautakunta pitää ilmeisenä, että EK:n maksettavaksi mahdollisesti jäävät 7 euron puhelinkulut olisivat aiheutuneet EK:lle hänen saamastaan puhelinpalvelusta joka tapauksessa eivätkä ne siten ole syy-yhteydessä mahdolliseen palvelun puutteellisuuteen.

Käytettyyn aikaan perustuvan vaatimuksen osalta lautakunta toteaa, ettei oman ajan kuluminen ole korvattavaa vahinkoa.

Suositus Lautakunta suosittaa, että Suomen Löytötavarapalvelu Oy palauttaa EK:lle löytötavaramaksusta 23,06 euroa ja korvaa hyväksymänsä 23 eu-ron puhelinkustannukset.

Päätös oli yksimielinen.