Matkustajien saaman vakiokorvauksen vähentäminen hinnanalennuksesta

Asiaselostus HK ja JL olivat sopineet TUI Finland Oy:n valmismatkasta Samokselle 22.8.–29.8.2017. Matkan hinta kahdelta henkilöltä oli 880 euroa. Matkan menolento BLX719 viivästyi yli 47 tunnilla. HK ja jJL ovat saaneet lentoyhtiöltä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 261/2004 perusteella vakiokorvauksen menolennon viivästymisestä. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko matkanjärjestäjä TUI Finland Oy:llä oikeus vähentää vakiokorvauksen määrä matkustajille valmismatkan virheen vuoksi myönnettävästä hinnanalennuksesta.

Hakijoiden vaatimukset perusteluineen

HK ja JL vaativat 251 euron hyvitystä matkan lyhentymisestä. Viikon matka lyheni kahdella vuorokaudella. Myöhästymisen vuoksi jouduttiin perumaan autonvuokraus eikä autoa saatu kuin yhdeksi päiväksi. Vaatimuksen määrä perustuu matkanjärjestäjän ilmoitukseen siitä, mikä olisi hyvitys kahdelta vuorokaudelta. Matkanjärjestäjä kuitenkin ilmoitti, että se ei maksa korvausta, jos lentoyhtiö maksaa vakiokorvauksen lennon viivästymisestä

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

TUI Finland Oy toteaa pysyvänsä aikaisemmassa päätöksessään olla maksamatta korvausta sen johdosta, että muutoin asiakas saisi samasta asiasta kaksinkertaisen korvauksen. EU-asetuksen 261/2004 artiklan 12 mukaan asetuksen nojalla saatu korvaus voidaan vähentää muusta, saman viivästyksen korvauksesta. TUI Finland viittaa myös matkapakettidirektiivin perusteluihin. Lentoyhtiö on maksanut hakijalle kahden henkilön vakiokorvauksen 800 euroa.

Ratkaisun perustelut

Asetuksen 261/2004 12 artikla koskee lisäkorvauksia. Artiklan mukaisesti matkustajien oikeutta muuhun korvaukseen ei ole rajoitettu. Asetuksen mukainen korvaus voidaan kuitenkin artiklan nojalla vähentää tällaisesta muusta korvauksesta.

Lautakunta toteaa, että artiklan 12 tarkoituksena on välttää se, että matkustaja saisi samasta menetyksestä kaksinkertaisen hyvityksen. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä lennon pituuden ja viivästyksen keston perusteella määräytyvä vakiokorvaus on katsottu korvaukseksi erityisesti ajan menetyksestä aiheutuneesta haitasta (C-581 Nelson, kohta 49 ja C-402/07 Sturgeon, kohdat 52 ja 61). Tämän perusteella kuluttajariitalautakunta on täysistuntoratkaisussaan d/239/35/2017 (annettu 11.9.2018) katsonut, että jos matkustajan saama hyvitys on korvausta ajan menetyksestä, vakiokorvaus voidaan 12 artiklan nojalla vähentää tällaisesta hyvityksestä. Vakiokorvaus voi vähentää myös muuta hyvitystä silloin, kun hyvityksen tarkoituksena on korvata ajan menetystä ja aiheutunutta haittaa.

Lautakunta toteaa, että matkustaja voi vaatia saman sopimusrikkomuksen perusteella hinnanalennusta tai korvausta sekä matkanjärjestäjältä että kuljetuspalvelun tarjoajalta. Tässä tapauksessa lentoyhtiö on jo maksanut matkustajille asetuksen perusteella vakiokorvauksen lennon pitkästä viivästymisestä.

Lautakunta totesi edellä mainitussa ratkaisussaan, että tapauksessa matkustajien vaatimus hinnanalennuksesta perustui paluulennon viivästymiseen. Kysymys oli siten sen ajan menetyksen hyvittämisestä, joka matkustajille aiheutui siitä, että he joutuivat odottamaan matkakohteessa lennolle lähtöä ja kotiin pääsyä odotettua pidempään. Koska kysymys oli samasta syystä maksettavista hyvityksistä, lautakunta katsoi, että vakiokorvaus voidaan vähentää viivästyksen perusteella vaaditusta hinnanalennuksesta.

Nyt ratkaistavana olevassa tapauksessa kysymys ei ole paluulennon viivästymisestä, vaan siitä, että valmismatka on menolennon pitkän viivästyksen vuoksi lyhentynyt kahdella vuorokaudella. Lautakunnan täysistunto on päätöksellään asiassa d/607/35/2017 (annettu 12.2.2019) ratkaissut kysymyksen siitä, voitiinko valmismatkan menolennon pitkän viivästyksen perusteella maksettu hinnanalennus vähentää vakiokorvauksesta. Lautakunta totesi ratkaisussaan, että hinnanalennus ei perustunut niinkään ajan menetykseen ja siitä aiheutuneeseen haittaan vaan ensisijaisesti siihen, että matka oli lyhentynyt eikä suoritus ollut tämän vuoksi vastannut sovittua. Hinnanalennuksessa ei lautakunnan arvion mukaan ollut kyse sillä tavoin samasta syystä maksettavasta hyvityksestä, että matkustajat saisivat kaksinkertaisen hyvityksen, vaikka he saavat hinnanalennuksen ohella vakiokorvauksen. Tällä perusteella lautakunta katsoi, että vakiokorvauksesta ei tule vähentää hinnanalennusta, jonka matkustajat ovat saaneet matkan lyhentymisestä.

Tässä tapauksessa matkustajien vaatimus hinnanalennuksesta perustuu valmismatkan lyhentymiseen ja siihen, ettei suoritus tämän vuoksi vastannut sovittua. Täysistuntoratkaisunsa D/607/35/2017 mukaisesti lautakunta katsoo, että kysymys ei ole samasta syystä maksettavista hyvityksistä eivätkä matkustajat saa kaksinkertaista hyvitystä, vaikka he saavat vakiokorvauksen ohella hinnanalennuksen. Hinnanalennuksesta ei siten tule vähentää vakiokorvausta, jonka matkustajat ovat saaneet lentoyhtiöltä.