Limiittiluotto. Koron ja viivästyskoron kohtuullisuus.

Vaatimukset MK vaatii korkojen pienentämistä sekä jo maksamiensa kohtuuttomien korkojen palauttamista. MK:n vaatimus on 1100 euroa. Noin 200 euron kuukausikorko lisättynä nostopalkkioilla on kohtuuton.

Vastaus NDN-Yhtiö Oy kiistää vaatimukset.

Asiakkaan tulee lukea lainaehdot huolellisesti ennen hakemuksen lähettämistä. Lainanhakulomake ei etene, ellei asiakas merkitse lukeneensa ja hyväksyvänsä lainaehdot. Lainaehdoissa kerrotaan, että myönnettävän tililuoton suuruus on 2 000 euroa ja jokaisesta nostosta peritään nostoprovisiota 15 %. Suomen Tililuotossa ei ole avausmaksua, kiinteää vuosi- tai kuukausimaksua eikä tilinhoitopalkkiota. Luotto on voimassa toistaiseksi. Luotto erääntyy maksettavaksi aina kuukauden viimeinen pankkipäivä. Luoton nostoista ja nostoprovisioista ei peritä muita kuluja niiden jälkeistä laskutuspäivää seuraavaan eräpäivään saakka eli tässä kuussa tehdyt nostot erääntyvät ensi kuun lopussa. Jos koko saldon maksaa kerralla, noston lisäksi maksaa vain nostoprovision.

Luotonsaaja voi halutessaan hyödyntää osamaksuvaihtoehtoa, jossa kuukausierät ovat joko 100, 200 tai 300 euroa kuukaudessa avoimen saldon määrästä riippuen. Osamaksu sisältää luoton pääoman, nostoprovision ja koron takaisinmaksun. Osamaksuvaihtoehdossa luoton nimelliskorko on 106,8 % ja kuukausikorko 8,9 %. Lainasummalle 2 000 euroa ja 12 kuukauden takaisinmaksuajalle laskettu todellinen vuosikorko on 119,86 %.

MK ei maksanut luottoa sopimuksen mukaisesti takaisin, joten hänelle aiheutui laiminlyönnistä merkittäviä lisäkustannuksia. Laina irtisanottiin kerralla maksettavaksi 14.1.2014, koska sillä hetkellä oli osa marraskuun erästä maksamatta ja joulukuun erä maksamatta kokonaan. MK maksoi osan saatavista ja välttyi luoton perintään siirtämiseltä. Laina irtisanottiin kerralla maksettavaksi uudelleen 14.4.2014, koska MK ei maksanut helmi- ja maaliskuun eriä. Laina siirtyi perintään 5.5.2014. MK maksoi vain yhden erän ajoissa. Pelkästään huomautuskuluja on aiheutunut 25 euroa. Laskutuksessa ei ole tapahtunut virhettä. Saldon pysyessä noin 2 000 eurossa, korkoa kertyy koko ajan noin 200 euroa kuukaudessa, mikä on lainaehdoissakin ilmoitetun korkoprosentin verran.

Ratkaisun perustelut

Kuluttaja on sopinut NDN-Yhtiö Oy:n kanssa 2 000 euron tililuotosta, jossa luotonsaajalla on oikeus nostaa luottoa tililleen 2 000 euron limiitin puitteissa.

Tililuoton takaisinmaksusta todetaan lainaehdoissa seuraavasti: "Luotto erääntyy maksettavaksi aina kuukauden viimeinen pankkipäivä. Jokaisesta nostosta peritään nostoprovisiota 15 %. Luoton nostoista ja nostoprovisioita ei peritä muita kuluja niiden jälkeistä laskutuspäivää seuraavaan eräpäivään saakka eli tässä kuussa tehdyt nostot erääntyvät ensi kuun lopussa. Maksaessasi koko saldon kerralla, maksat noston lisäksi vain nostoprovision, maksuaikaa keskimäärin 45 pv. Luotonsaaja voi halutessaan hyödyntää osamaksuvaihtoehtoa, jossa kuukausierät ovat 100, 200 tai 300 €/kk avoimen saldon määrästä riippuen, sisältäen luoton pääoman, nostoprovision ja koron takaisinmaksun. Kuukausierä on 100 € mikäli avoin saldo on alle 700 €, kuukausierä on 200 € mikäli avoin saldo on 700–1400 € ja kuukausierä on 300 € mikäli avoin saldo on yli 1400 €. Osamaksuvaihtoehdossa luoton nimelliskorko on 106,8 %, kuukausikorko on 8,9 %. Avoin saldo sisältää nostetun luoton, nostoprovision ja kertyneen kuukausikoron. Maksettavan minimi kuukausierän suuruus näkyy aina laskussa. Osamaksuvaihtoehdossa ensimmäinen lasku erääntyy maksettavaksi seuraavan kuukauden lopussa ja siitä eteenpäin aina kuukauden välein. 2000 € lainasummalle ja 12 kk takaisinmaksuajalle laskettu todellinen vuosikorko on 119,86 %. Luotonsaaja voi halutessaan maksaa vähimmäiserää suurempia lyhennyksiä tai koko luoton ennenaikaisesti ilman lisäkustannuksia."

Luottoehtojen mukaan luotosta on sovittu maksettavaksi jokaisesta nostosta 15 % nostoprovisio. Mikäli luoton maksaa kokonaisuudessaan seuraavan viimeiseen pankkipäivään mennessä, luotosta ei peritä muita kustannuksia. Halutessaan luotonsaaja voi maksaa luoton osamaksulla, jolloin luoton nimelliskorko on 106,8 % ja kuukausikorko 8,9 %. Todellinen vuosikorko 2 000 euron lainalle 12 kuukauden maksuajalla on 119,86 %.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaan jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Luoton todellista vuosikorkoa laskettaessa otetaan koron lisäksi huomioon saman luvun 6 §:ssä luetellut luottokustannukset, kuten luottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevat kulut ja muut maksut. Tässä tapauksessa lainalimiitti on sovittu täsmälleen 2 000 euroksi, joten luotto ei kuulu edellä mainitun korkokattosäännöksen soveltamisalaan.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2015:60 mukaan kyseisellä pakottavalla säännöksellä on kuitenkin merkitystä arvioitaessa luottokoron kohtuuttomuutta mainitun euromäärän ylittävissä kuluttajaluotoissa. Tapauksessa oli kyse vastaavasta 2 000 euron limiittiluotosta, jonka nimelliskorko oli 118,80 prosenttia. Korkein oikeus totesi, että sovittu suuri luottokorko yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisesti lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kuluttajalta peritty luottokorko on kohtuuton.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan jos sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot, ja jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen ja muut seikat.

Korkein oikeus totesi edellä mainitussa ratkaisussaan, että kuluttajansuojalain 4 luvun 1 ja 2 §:ää on tulkittava ja sovellettava kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun neuvoston direktiivin (93/13/ETY, sopimusehtodirektiivi) ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Sopimusehdon kohtuuttomuuden seuraukset määräytyvät sen mukaan, onko kysymys sopimusehtodirektiivin mukaan arvioitavasta sopimusehdosta. Sopimusehdon kohtuuttomuudesta seuraa ankarin tavoin sen mitättömyys eli sopimusehdon jättäminen huomiotta, kun kohtuuttomuusarviointi perustetaan sopimusehtodirektiiviin.

MK:n ja NDN-Yhtiö Oy:n välillä on kulutusluottosopimus, jonka ehdot NDN-Yhtiö Oy on ennalta laatinut. Siten sopimusehdot kuuluvat sopimusehtodirektiivin soveltamisalaan. Luottokorko kuuluu direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksen olennaisiin ehtoihin, jonka kohtuuttomuus tulee arvioitavaksi direktiivin ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla mukaan vain, jos sopimusehtoja ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Jos luottokorkoa koskevat sopimusehdot on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi, niiden kohtuuttomuus ei tule arvioitavaksi edellä mainitulla tavalla, vaan kysymykseen voi tulla kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukainen sovittelu.

Lautakunta toteaa, että nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa limiittiluotossa, jossa kuluttaja voi nostaa ja maksaa luottoa valitsemallaan tavalla luottolimiitin rajoissa, luottokoron ilmoittaminen ei luoton erityispiirteistä johtuen ole mahdollista yhtä yksiselitteisesti kuin kiinteämääräisissä tiettynä päivänä erääntyvissä kulutusluotoissa. MK:lle myönnetyn luoton ehdoissa on kerrottu osamaksuvaihtoehdon nimelliskoron ja kuukausikoron määrä sekä lisäksi esimerkki todellisen vuosikoron määrästä 2 000 euron luotolle 12 kuukauden maksuajalla. Lautakunta katsoo, että luottokorkoa koskevat sopimusehdot ovat tässä tapauksessa riittävän selkeät ja ymmärrettävät. Siten kohtuuttomuus ei tässä tapauksessa tule arvioitavaksi direktiivin ja unionin tuomioistuimen edellyttämällä tavalla eikä kohtuuttomuudesta siten seuraa ehdon mitättömyys.

Lautakunta sovittelee MK:n maksettavaksi tulevaa todellista vuosikorkoa siten, että korko vastaa kuluttajansuojalain korkokattosäännöksen mukaista korkoa, joka MK:lta olisi voitu vaatia, mikäli hänelle myönnetyn luoton määrä olisi ollut vähänkin alle 2 000 euroa. Tämä on yhdenmukaista sen kanssa, mitä lainsäätäjä on pitänyt vielä kohtuullisena korkona. MK:n on siten maksettava pääomalle luottoajalta vuosikorkoa, jonka määrä on korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

Korkolain 4 §:n 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaan määräytyvä viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää. Jos kysymys on kulutusluottosopimuksesta, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää enintään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt. MK:n on luottoajan koron lisäksi maksettava samansuuruista viivästyskorkoa 180 vuorokauden ajan velan erääntymisestä korkolain 4 §:n 2 momentin mukaisesti. Tämän jälkeen viivästyskorko pääomalle ja sille kertyneelle korkosaatavalle on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.

Suositus Lautakunta suosittaa, että NDN-Yhtiö Oy luopuu perimästä, taikka jos MK on maksanut saatavat, palauttaa MK:lle todellisena vuosikorkona ja viivästyskorkona veloitetut saatavat siltä osin kuin ne ylittävät määrän, joka on korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä edellä esitetyllä tavalla.

Päätös oli yksimielinen.