Etämyyntisäännösten soveltuminen käytetyn pakettiauton kauppaan sekä todistustaakka sopimuksen luonteesta

Asiaselostus

Kuluttaja osti 7.7.2023 myyjäliikkeeltä vuonna 2009 käyttöönotetun Mercedes-Benz Sprinter pakettiauton 14 599 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kauppakirjassa olevan maininnan mukaan noin 480 000 kilometriä. Kauppaa rahoitettiin osamaksusopimuksella.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että kauppa peruutetaan ratkaisun perusteluissa selostetulla tavalla.

Asiassa on kysymys siitä, onko osapuolten tekemää sopimusta pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitettuna etämyyntisopimuksena, joka kuluttajalla on oikeus peruuttaa.

Ostajan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii myyjää palauttamaan kauppahinnan.

Asiassa on kyse etäkaupasta. Kuluttaja ei ole koskaan käynyt liikkeen toimitiloissa, ja auto on luovutettu kuluttajan edustajalle myyjäliikkeen osakkaan kotipihalla. Autoa eikä kauppasopimusta ole esitelty tai käyty läpi myyjän liiketiloissa tai edes liikekiinteistön pihassa.

Myyjä on vaatinut kuluttajalta korvauksena saadun käyttöhyödyn perusteella 6 023,77 euroa. Myyjä ei ollut toimittanut etukäteen etäkaupan ehtoja eikä ilmoittanut kuluja. Kuluttaja on 15.4.2024 vaatinut kaupan peruuttamista ja tuolloin auton mittarilukema on ollut 524 948 kilometriä. Myyjän toiminnan takia moottorin vianselvitys ja korjaus ovat viivästyneet ja moottori on rikkoutunut. Kuluttaja on tehnyt autolle parannuksia.

Ratkaisupyynnön liitteenä on tallenneselvitystä auton noutopaikasta.

Myyjän vastaus perusteluineen

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimuksen.

Kuluttaja on ostanut auton myyjän liikkeestä, allekirjoittanut sopimuksen sähköisesti ja hakenut auton myyjän toimipaikasta koeajettuaan autoa ensin yli viikon ajan. Myyjä on luovuttanut auton kuluttajan edustajalle 28.6.2023 myyjän käyntiosoitteessa.

Tämän jälkeen auto on ollut kuluttajalla koeajossa yli viikon ennen lopullista neuvottelua ja kaupantekoa. Myyjä ei ole tiennyt, että kyse olisi etäkaupasta, minkä vuoksi sen ehtoja ei ole annettu kuluttajalle. Myyjä ei ole esitellyt autoa muualla kuin liikkeen pihassa eikä autoa ole toimitettu kuluttajalle.

Kuluttaja on ajanut autolla noin 46 000 kilometriä ja ilmoittanut sitten auton moottorin rikkoutuneen. Kuluttajan vaadittua kaupan purkua myyjä on tarjonnut autoon uutta moottoria, mutta kuluttaja on kieltäytynyt tarjouksesta. Kuluttajan vaadittua kaupan peruuttamista, myyjä on hyväksynyt peruuttamisen, vaikka auton moottori oli rikkoutunut, ja vaatinut korvausta kuluttajan saamasta käyttöhyödystä 0,13 euroa kilometriltä. Myyjä viittaa osamaksusopimukseen, jossa mainitaan sopimuksen peruuttamisesta.

Myyjä viittaa lisäksi osapuolten allekirjoittaman osamaksusopimuksen yleisten ehtojen kohtaan 8. Kuluttajaostajan oikeus peruuttaa sopimuksen mukainen luotto ja liitännäissopimuksen raukeaminen, jossa todetaan, että ”Kuluttajaostajan peruuttaessa luottosopimuksen peruuntuvat myös luottosopimukseen liittyvät muut luotonantajan tai luotonantajan yhteistyökumppanin tarjoamat liitännäissopimukset. Jos kuluttajaostaja haluaa pitää liitännäissopimuksen voimassa sopimuksen mukaisen luoton peruuttamisesta huolimatta, hänen on ilmoitettava tästä luotonantajalle pysyvällä tavalla 30 päivän kuluessa peruuttamisilmoituksen lähettämisestä.” Myyjä toteaa kauppasopimuksen olevan osamaksusopimuksen liitännäissopimus ja ilmoittaa käyttävänsä samoja ehtoja rahoitusyhtiön kanssa.

Ratkaisun perustelut

Asiassa on ensin arvioitava, onko kyseessä etämyyntisopimus. Mikäli kyseessä katsotaan olevan etämyyntisopimus, tulee arvioitavaksi kuluttajan oikeus kaupan peruuttamiseen ja tämän myötä peruuttamisen oikeusvaikutukset.

Sopimuksen luonteen arviointi

Kuluttajansuojalain 6 luvun 7 §:n mukaan etämyyntisopimuksella tarkoitetaan etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä tehtävää kulutushyödykesopimusta, joka tehdään ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä ja jonka tekemiseen käytetään vain yhtä tai useampaa etäviestintä. Edelleen sanotussa lainkohdassa säädetään, että etäviestimellä tarkoitetaan puhelinta, postia, televisiota, tietoverkkoa ja muuta välinettä, jota voidaan käyttää sopimuksen tekemiseen ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä.

Pykälän esitöiden (HE 157/2013 vp, s. 34–35) mukaan etämyyntisopimuksen määritelmä perustuu kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin (2011/83/EU) 2 artiklan 7 kohtaan, ja se vastaa asiallisesti voimassa olevan lain 6 luvun 4 §:ään sisältyvää etämyynnin määritelmää. Mainitun direktiivikohdan mukaan etäsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka tehdään elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä ilman, että elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja ovat samanaikaisesti fyysisesti läsnä, ja käyttäen pelkästään yhtä tai useampaa etäviestintä sopimuksen tekemiseen asti, sopimuksen tekemisen ajankohta mukaan lukien.

Direktiivin johdanto-osan 20 perustelukappaleesta ilmenee, että etäsopimuksen käsitteen määritelmä kattaa kuitenkin tilanteet, joissa kuluttaja käy toimitiloissa vain hankkimassa tietoa tavaroista tai palveluista ja myöhemmin neuvottelee ja tekee sopimuksen etäsopimuksena. Sitä vastoin sopimusta, joka neuvotellaan elinkeinonharjoittajan toimitiloissa ja tehdään lopullisesti etäviestimien avulla, ei pidetä etäsopimuksena.

EU-tuomioistuin on ratkaisukäytännössään todennut, että jotta sopimus voidaan luokitella etäsopimukseksi, edellytyksen siitä, että elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja käyttävät pelkästään yhtä tai useampaa etäviestintä ilman, että elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja ovat samanaikaisesti fyysisesti läsnä, on täytyttävä paitsi sopimuksen tekemisessä myös sen valmisteluvaiheessa. Samanaikainen fyysinen läsnäolo kattaa ratkaisukäytännön mukaan myös tilanteet, joissa kuluttaja neuvottelee sopimusehdoista elinkeinonharjoittajan valtuuttaman välittäjän kanssa. (C:2023:107)

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko kauppa tehty myyjän toimitilassa sekä siitä, onko auto haettu koeajoon myyjän toimitilasta. Lautakunta katsoo myyjällä olevan mahdollisuus ja velvollisuus kaupanteon dokumentointiin. Tähän nähden myyjän vedotessa siihen, että kyseessä olisi tavanomainen myyjän toimitilassa tehty kauppa, voidaan yleisesti katsoa myyjällä olevan myös todistustaakka kaupan luonteesta, sillä kuluttaja ei voi todistaa sitä, ettei ole asioinut myyjän toimitilassa.

Asiassa on riidatonta, että kuluttaja on valtuuttanut edustajan puolestaan noutamaan auton koeajoon. Lautakunta toteaa, että etämyyntiä koskevien kuluttajan suojaksi annettujen säännösten keskeisenä syynä on ollut se, että etämyynnissä kuluttajalla ei yleensä ole mahdollisuutta tutustua tavaraan ennen sopimuksen tekemistä. Ratkaisevaa arvioitaessa sitä, onko kyseessä kuluttajansuojalaissa tarkoitettu etäsopimus, ei kuitenkaan ole se, onko kuluttajalla ollut tilaisuus tutustua myytävään tavaraan ennen sopimuksen tekemistä. Asiassa ei ole edes väitetty, että kuluttajan edustaja olisi auton koeajon hakiessaan neuvotellut myyjän kanssa kauppasopimuksen ehdoista tai että hänellä olisi ollut valtuutus näin tehdä, eikä merkitystä näin ollen ole sillä, onko auto haettu myyjän toimitilasta vai muualta. Informatiivisuuden vuoksi lautakunta kuitenkin toteaa, että paikka, josta auto on haettu koeajoon, ei ole ollut myyjän toimitila, vaan yritystietojärjestelmän tietojen perusteella kyseessä on ollut myyjän postiosoite. Lautakunta katsoo kuluttajan ja myyjän neuvotelleen sopimuksen sisällöstä etäviestimien välityksellä kuluttajan edustajan noudettua auton koeajoon. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että osapuolet olisivat sopineet kaupan keskeisistä sopimusehdoista, kuten auton kauppahinnasta, rahoituksesta tai toimittamisesta, tai allekirjoittaneet kauppasopimuksen samanaikaisesti läsnä ollen. Näin ollen lautakunta katsoo, että tehty kauppasopimus ja siihen liittyvä osamaksusopimus ovat etäsopimuksia.

Peruuttamisoikeus

Kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan kuluttajalla on oikeus peruuttaa koti- tai etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua kauppasopimuksessa tavaran vastaanottamisesta. Jos elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt antaa kuluttajalle 9 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetut tiedot, peruuttamisaika päättyy 12 kuukauden kuluttua tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä taikka, jos elinkeinonharjoittaja korjaa puutteen tänä aikana, 14 päivän kuluttua päivästä, jona kuluttaja sai nämä tiedot. Mainitun 10 kohdan mukaan kuluttajalle on ennen koti- tai etämyyntisopimuksen tekemistä annettava tarvittaessa peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevat ehdot, määräajat ja menettelyt. Luvun 13 a §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla on todistustaakka siitä, että se on täyttänyt muun ohella tämän tiedonantovelvoitteensa.

Myyjä on vedonnut osapuolten allekirjoittaman osamaksusopimuksen vakioehtoon, jonka mukaan ”Jos kuluttajaostaja haluaa pitää liitännäissopimuksen voimassa sopimuksen mukaisen luoton peruuttamisesta huolimatta, hänen on ilmoitettava tästä luotonantajalle pysyvällä tavalla 30 päivän kuluessa peruuttamisilmoituksen lähettämisestä.” Myyjän mukaan auton kauppasopimus on osamaksusopimuksen liitännäissopimus. Lautakunta katsoo myyjän tarkoittavan, että kuluttajaa olisi tällä sopimusehdolla informoitu kauppasopimuksen peruuttamiseen liittyvistä ehdoista, määräajoista ja menettelyistä.

Lautakunta toteaa, että kauppasopimus on tässä tapauksessa pääsopimus ja kaupan rahoittamiseksi tehty osamaksusopimus on liitännäissopimus. Koska myyjä ei ole näyttänyt, että kuluttajalle olisi muutoinkaan annettu edellä viitattuja peruuttamisoikeutta koskevia tietoja, on sopimuksen peruuttamisaika ollut edellä mainitun 14 päivän lisäksi 12 kuukautta auton vastaanottamisesta. Lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan kauppakirja on päivätty 7.7.2023 ja muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo kuluttajan varsinaisesti vastaanottaneen auton tuolloin. Kuluttaja on ilmoittanut peruuttavansa sopimuksen 15.4.2024. Näin ollen kuluttaja on ilmoittanut kaupan peruuttamisesta peruuttamisajan puitteissa.

Peruuttamisen seuraamukset

Kuluttajansuojalain 6 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan kuluttaja vastaa tavaran arvon alentumisesta, jos hän tavaran käyttöön otettuansa peruuttaa sopimuksen. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan kuluttaja ei kuitenkaan vastaa arvonalennuksesta, jos elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt antaa kuluttajalle edellä viitatut peruuttamisoikeutta koskevat tiedot.

Luvun 24 §:n 1 momentin mukaan, jos elinkeinonharjoittaja ei ole antanut ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle muun ohella 9 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja lisäkuluja tai muita kustannuksia koskevia tietoja, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa niitä. Mainitun 11 kohdan mukaan kuluttajalle on ennen koti- tai etämyyntisopimuksen tekemistä annettava tarvittaessa tieto siitä, että jos kuluttaja peruuttaa sopimuksen, hänen on vastattava tavaroiden palauttamiskustannuksista, sekä etämyynnissä myös tieto palauttamiskustannusten määrästä, jos tavarat eivät ole luonteensa vuoksi palautettavissa tavanomaisella tavalla postitse.

Lautakunta toteaa, että kuluttaja ei vastaa auton arvonalennuksesta, sillä myyjän katsotaan edellä todetun mukaisesti laiminlyöneen antaa kuluttajalle peruuttamisoikeutta koskevat tiedot.

Lautakunnalle ei ole annettu selvitystä siitä, että kuluttajalle olisi annettu laissa edellytetyt tiedot palauttamiskustannusten maksuvelvollisuudesta tai niiden määrästä. Täten lautakunta katsoo, että kuluttajan ei tule vastata auton palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista.

Osamaksusopimuksen peruuntuminen

Jos kuluttaja peruuttaa etäsopimuksen, liitännäinen luottosopimus peruuntuu kuluttajansuojalain 6 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan ilman toimenpiteitä. Pykälän 2 momentin mukaan liitännäisen luottosopimuksen peruuntuessa luotonantajan on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua sopimuksen peruuntumisesta tiedon saatuaan palautettava kuluttajalta saamansa suoritukset.

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan kuluttaja on ostanut nyt kyseessä olevan auton osamaksulla. Lautakunta toteaa, että etäsopimuksen peruuttamisen vuoksi osamaksusopimus peruuntuu, ja kuluttajalle on palautettava tämän kauppasopimuksen ja osamaksusopimuksen nojalla tekemät suoritukset.

Lopputulos

Kuluttajalla on ollut oikeus kaupan peruuttamiseen ja peruutus on tehty oikea-aikaisesti. Kuluttajalla ei ole velvollisuutta suorittaa myyjälle korvausta auton arvonalennuksesta. Myyjän tulee vastata osamaksusopimuksen peruuntumiseen liittyvistä järjestelyistä suhteessa kaupan rahoittaneeseen rahoitusyhtiöön. Kuluttajan tulee palauttaa auto myyjälle viivytyksettä myyjän kustannuksella, jollei tämä nouda autoa itse.

Päätös oli yksimielinen.