Kuluttajariitalautakunnan toimivalta lomamökin vuokrausta koskevassa asiassa ja peruutusehdon tulkinta

Asiaselostus

Kuluttaja maksoi 26.3.2019 Yksityishenkilölle 150 euron varausmaksun mökkimajoituksesta Virroilla 17.6.–24.6.2019. Mökin vuokrausilmoituksessa oli kuluttajan mukaan linkki sivustolle, jolla on kuluttajan mukaan yhteys erääseen Kommandiittiyhtiöön. Kuluttaja peruutti mökkivarauksensa 31.5.2019. Asiassa on riitaa ensinnäkin siitä, mikä taho on ollut kuluttajan sopijapuolena mökin vuokrausta koskevassa sopimuksessa ja onko vuokranantaja kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja. Jos kyseessä on kuluttajansuojalain tarkoittama elinkeinonharjoittaja, ratkaistavaksi tulee kysymys siitä, onko kuluttajalla oikeus saada varausmaksu takaisin.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Yksityishenkilö palauttaa kuluttajalle 150 euroa 7 prosentin vuotuisine viivästyskorkoineen 1.7.2019 lukien.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Hakija vaatii, että joko Kommandiittiyhtiö tai Yksityishenkilö maksaa takaisin 150 euron varausmaksun. Palautukselle hän vaatii viivästyskorkoa.

Hakijan mukaan Yksityishenkilön nimissä on vuokrattu Nettimökki-palvelun kautta mökkikiinteistöä Virroilla. Yksityishenkilö on sähköpostissa myöntänyt vuokrauksen toimivan firman kautta. Nettimökin vuokrailmoituksessa oli nettiosoite, ja tähän sivustoon ja sen sisältöön Yksityishenkilö on myöhemmin sähköpostiviesteissä vedonnut, ettei tarvitsisi maksaa varausmaksua takaisin. Tällä sivulla yhteystiedoissa on Yksityishenkilön lisäksi Kommandiittiyhtiön edustaja ja hänen sähköpostiosoitteensa.

Vuokranantajan edustaja toiminut Yksityishenkilö on ollut joko huolimaton tai välinpitämätön kertoessaan peruutusehdoista hyvin suurpiirteisesti. Sähköpostilla lähetetty peruutusehto on itsessään hyvin epäselvä. Hakija oli koko ajan siinä uskossa, että jos varaus peruutetaan aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen mökkivarauksen alkamista, maksettu 150 euron varausmaksu palautetaan.

Varausta tehtäessä nettisivulla ei ollut valikossa linkkiä "peruutusehdot", tämä linkki on lisätty myöhemmin. Myös Nettimökki-sivustolle on myöhemmin lisätty lause "varaus on sitova". Tätä lausetta ei ollut vielä 31.5.2019 kuluttajan peruuttaessa varauksensa.

Virtain kaupungin elinkeinopäälliköltä saadun tiedon mukaan eräs Osakeyhtiö on vuokrannut mökkikiinteistön Virtain kaupungilta. Kyse on samasta kiinteistöstä, jota Kommandiittiyhtiö ja Yksityishenkilö vuokraavat eteenpäin.

Koska Osakeyhtiöllä on vuokrasopimuksen perusteella virallinen hallintaoikeus nyt kyseessä olevaan mökkikiinteistöön, vaatimus kohdistetaan ensisijaisesti sille, sekä sen hallituksen jäsenille, jotka ovat jo tässä asiassa osallisena.

Riidatonta asiassa on, että varausmaksua maksettaessa tiedossa ei ollut muita varausehtoja kuin Yksityishenkilön kuluttajalle lähettämä sähköpostivastaus 23.3.2019.

Nettimökki-sivustolta löytyy ainakin kaksi muuta mökkiä, joiden yhteystiedoissa mainitaan sama Yksityishenkilö ja todetaan hänen olleen jäsen neljä vuotta. Nämä mökit (lisäksi kolmas Kurussa) ovat myös nettisivustolla, missä yhteyshenkilöinä ovat sekä sama Yksityishenkilö että Kommandiittiyhtiön edustaja. Puhelinkeskustelussa maaliskuussa 2019 Yksityishenkilö mainitsi aikaisemmat huonot kokemuksensa nuorisoporukoista, mikä osoittaa, että kyse ei ollut ensimmäisestä vuokrauskerrasta. Samoin väite siitä, että kaikki muut ovat ymmärtäneet peruutusehdot, kertoo, että muitakin vuokralaisia on ollut. Ammattimaisuutta osoittaa myös mökille tulijoiden nimien ja syntymäaikojen pyytäminen.

Elinkeinonharjoittajien vastaukset perusteluineen

Kommandiittiyhtiö toteaa kuluttajan lähettämästä selvityksestä ilmenevän, että varausmaksu maksettiin Yksityishenkilön tilille. Kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö eivät omista yhtään mökkiä. Mökin vuokraaja on Yksityishenkilö.

Kysymys on kahden yksityishenkilön välisestä asiasta, jota ei tulisi käsitellä kuluttajariitalautakunnassa. Mökkiä mainostaa Nettimökki-sivuilla yksityishenkilö, joka on kuitin mukaan saanut siitä myös varausmaksun. Yhtiön edustajan henkilöyrityksellä ei ole juridisesti mitään sidettä mökin vuokraajaan eikä kyseiseen mökkiin.

Sivuille on tämän riitaisuuden ilmenemisen jälkeen lisätty maininta siitä, että varaus on sitova, koska ilmeisesti sana ”varausmaksu” ei ole omiaan riittävästi kertomaan, että mökkejä ei voi varata huvikseen.

Osakeyhtiöltä ei ole pyydetty vastausta ratkaisupyyntöön. Yhtiö on kuitenkin lähettänyt lautakunnalle lausuman, missä se toteaa toimialansa olevan taksi- ja linja-autoliikenne. Osakeyhtiö vuokrasi mökin Yksityishenkilölle käyttöön siten, että tämä Yksityishenkilö saa vuokrata sitä eteenpäin. Osakeyhtiö ei ole saanut lainkaan vuokratuloja.

Yksityishenkilö ilmoittaa, että yhtiön edustaja ei vuokraa mökkiä ja asuu eri osoitteessa. Kuluttaja oli ensimmäinen vuokralainen. Kyseinen mökki on ollut vasta vuoden Yksityishenkilön hallinnassa, joten toiminta ei ole ammattimaista. Mökin vuokraaminen tulevaisuudessa on epävarmaa.

Varausmaksu on kohtuullinen summaltaan. Kuluttaja sai hyväkseen lyhyemmän peruutusajan (14 vuorokautta), muille se on sen jälkeen ollut 30 vuorokautta.

Yksityishenkilö katsoo, että asia ei kuulu kuluttajariitalautakunnan ratkaisuvaltaan miltään osin. Lautakunta ei voi ottaa kantaa kahden yksityisen väliseen sopimukseen. Itse riita-asia on sinänsä selvä.

Yksityishenkilö on sittemmin asian käsittelyn jatkuessa ilmoittanut olevansa valmis palauttamaan varausmaksun kuluttajalle.

Ratkaisun perustelut

Sopimuksen osapuolet ja lautakunnan toimivalta

Lautakunnalle toimitetun varausvahvistuksen mukaan vuokranantajana nyt kyseessä olevassa mökin vuokrausta koskevassa sopimuksessa on ollut Yksityishenkilö. Hakijan esittämän maksutositteen mukaan varausmaksu on maksettu Yksityishenkilön tilille. Lautakunnan saama selvitys ei osoita, että Yksityishenkilö olisi toiminut Kommandiittiyhtiön puolesta tai että asiassa olisi jokin muu peruste, jonka nojalla Kommandiittiyhtiötä voitaisiin pitää hakijan sopijapuolena mökin vuokrasta koskevassa sopimuksessa. Lautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella, että mökin vuokrausta koskevan sopimuksen osapuolina ovat olleet kuluttaja vuokralaisena ja Yksityishenkilö vuokranantajana.

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin muun muassa elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi.

Kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi

Kuluttajansuojalain esitöissä todetaan elinkeinonharjoittajan käsitteestä seuraavanlaisesti: Elinkeinonharjoittajan käsite vaihtelee eri laeissa. Kuluttajansuojalaissa elinkeinonharjoittajan käsite on tarkoitettu laajaksi. Lähinnä edellytetään elinkeinonharjoittajan toiminnan olevan taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa, johon liittyy yrittäjäriski. Elinkeinonharjoittajan toiminnan tulee yleensä olla luonteeltaan ammattimaista. Siltä ei kuitenkaan edellytetä pitkää kestoaikaa eikä toiminnan tarvitse olla kokoaikaista tai ympärivuotista. Elinkeinon harjoittaminen ei aina välttämättä edellytä, että toimintaa harjoitetaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi itselle tai toiselle. Elinkeinotoiminta edellyttää kuitenkin yleensä, että toimintaan liittyy ansiotarkoitus. Tavallisesti tämä ilmenee siinä, että tavaroita tai palveluksia myydään vastiketta vastaan. (HE 8/1977).

Lautakunnan aiemmassa ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kun luonnollinen henkilö on vuokrannut vähintään kolme asuntoa, häntä on pidetty elinkeinonharjoittajana. Nyt käsiteltävässä tapauksessa Yksityishenkilö vuokrasi kyseessä olevaa mökkiä ensimmäistä kertaa eikä mökin tulevista vuokrauksista ollut tietoa. Hakijan esittämän selvityksen mukaan, mitä ei ole kiistetty, Yksityishenkilö on kuitenkin tarjonnut myös kahta muuta lomamökkiä vuokrattavaksi. Lautakunta katsoo aiemmasta ratkaisukäytännöstä poiketen, että vuokraustoimintaa on pidettävä ammattimaisena ainakin silloin, kun vuokranantajalla on ollut kaksi tai useampia lomamökkejä vuokrauskäytössä. Sillä, onko vuokraaminen onnistunut ja onko siitä saatu tuloja, ei lähtökohtaisesti ole merkitystä.

Lautakunta katsoo, että Yksityishenkilöä on harjoitetun toiminnan laadun ja laajuuden perusteella pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana. Lautakunta on siten toimivaltainen käsittelemään asian.

Varausmaksun palauttaminen

Kuluttaja on esittänyt lautakunnalle Yksityishenkilöltä 23.3.2019 saamansa sähköpostiviestin, jossa todetaan seuraavaa: ”Peruutusehdoista ei muuta kummempaa kuin, että peruutus 2 vkoa aiemmin ja silloin varausmaksua ei palauteta.” Asiassa ei ole osoitettu, että kuluttajalle olisi ennen sopimuksen tekemistä annettu muita sopimuksen peruuttamista koskevia tietoja.

Kuluttaja peruutti 31.5.2019 varauksen, joka koski 17.6.2019 alkavaksi suunniteltua majoitusta. Varaus peruutettiin siten aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen sovittua mökkivarauksen alkamisajankohtaa.

Lautakunta toteaa kuluttajalle lähetystä viestistä ilmenevän, ettei varausmaksua palauteta, jos peruutus tehdään kaksi viikkoa (tai myöhemmin) ennen sovittua mökkivarauksen alkamisajankohtaa. Viestistä ei kuitenkaan ilmene, mitkä ovat seuraamukset, kun peruutus tehdään aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen alkamisajankohtaa. Asiassa ei ole osoitettu, että kuluttajalle olisi annettu asiaa selventäviä muita tietoja. Kuluttaja on voinut perustellusti käsittää, että peruutus kuluitta on mahdollinen, jos se tapahtuu aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista. Lautakunta katsoo, ettei elinkeinonharjoittaja ole osoittanut sopineensa varausmaksun pidättämisestä silloin, kun varaus peruutetaan aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista. Varausmaksu tulee siten palauttaa kuluttajalle.

Viivästyskorko

Korkolain 4 §:n mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko.

Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kuluttaja on vaatinut varausmaksun palauttamista 31.5.2019 Yksityishenkilölle lähettämässään sähköpostiviestissä. Vaatimus on tullut Yksityishenkilön tietoon samana päivänä, sillä hän on tuolloin vastannut kuluttajan viestiin. Vaatimus viivästyskorosta on esitetty vasta 28.6.2021. Lautakunta toteaa, että viivästyskoron määräytyessä korkolain 7 §:n mukaisesti korvausta vaadittaessa ei tarvitse samalla vaatia saatavalle viivästyskorkoa. Riittävää on, että velkoja on esittänyt varsinaisen vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Lautakunta toteaa, että hakijan vaatimus varausmaksun palauttamisesta on tullut Yksityishenkilön tietoon 31.5.2019, joten viivästyskorkoa on maksettava 1.7.2019 lukien.

Korkolain mukainen viitekorko 1.7.2019 alkaen on ollut 0 prosenttia. Viivästyskorko on siten 7 prosenttia vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Päätös oli yksimielinen.