Lennon peruuttaminen Ilmailualan Unionin tukilakon vuoksi

Asiaselostus

Matkustajilla oli vahvistettu varaus Finnair Oyj:n lennoille AY702 ja AY913 Pietarista Helsingin kautta Osloon 25.11.2019. Lennot peruutettiin Ilmailualan Unionin tukilakon vuoksi ja matkustajat uudelleenreititettiin Pietarista Tukholman kautta Osloon, jonne he saapuivat noin viisi tuntia ja 20 minuuttia aikataulusta viivästyneenä. Erimielisyys asiassa koskee sitä, ovatko matkustajat oikeutettuja lennon peruuttamisen johdosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (asetus) mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Matkustajat vaativat asetuksen mukaista vakiokorvausta. He perustelevat vaatimustaan pääosin seuraavasti.

Lennon peruuntuessa matkustajalla on oikeus vakiokorvaukseen, paitsi jos lentoyhtiö näyttää peruutuksen aiheutuneen poikkeuksellisista olosuhteista. Lakko voi muodostaa poikkeuksellisen olosuhteen, jolloin lentoyhtiön vastuu on rajattu. Mikä tahansa lentoyhtiön toimintaan vaikuttava lakko ei kuitenkaan ole lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Euroopan Unionin tuomioistuimen 17.4.2018 antaman päätöksen mukaan laittomat, eli niin sanotut villit lakot eivät muodosta poikkeuksellisia olosuhteita, jotka vapauttaisivat lentoyhtiön vastuusta. Lentoyhtiön tulisi esittää selvitystä siitä, että kyse ei ollut villistä lakosta, jonka työntekijät ovat aloittaneet ilman järjestön tukea ja että lentoyhtiöllä ei ollut tietoa lakosta ennen sen alkamista.

Lentoyhtiön vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajien vaatimukset.

Ilmailualan Unioni liittyi Postin tueksi tukilakkoon sen neuvotellessa uudesta työehtosopimuksesta. Tukilakko esti Finnairia operoimasta matkustajien lentoja Pietarista Helsinkiin ja Helsingistä Osloon suunnitellusti.

Lakko vaikutti moniin tärkeisiin maatoimintoihin, kuten maahuolintaan, asiakaspalveluun, teknisiin toimintoihin ja ateriapalveluihin. Finnair joutui tukilakon vuoksi perumaan 300 lentoa kyseisenä päivänä.

Tukilakko alkoi 25.11.2019 aamulla ja päättyi 26.11.2019 aamulla. Koska lentoaseman maapalveluissa ei ollut henkilökuntaa aamulla 25.11.2019, matkustajien lentoa ei voitu operoida. Lennon peruuntuminen ei siten ollut vältettävissä. Se johtui poikkeuksellisista olosuhteista, ja Finnair on ryhtynyt kaikkiin siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin estääkseen lennon peruuntumisen.

Ratkaisun perustelut

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan mukaan, jos lento peruutetaan, matkustajalla on oikeus saada lentoyhtiöltä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen korvaus, paitsi jos matkustajalle on ilmoitettu peruutuksesta etukäteen asetuksen 5 artiklassa säädetyissä määräajoissa. Lentoyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtui poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Asetuksen johdanto-osan perustelukappaleen 14 mukaan poikkeuksellisia olosuhteita saattaa syntyä erityisesti poliittisesti epävakaissa oloissa, sääolosuhteiden ollessa kyseisen lennon suorittamiseen sopimattomat, turvallisuusriskien ja odottamattomien lentoturvallisuuteen vaikuttavien puutteiden ilmetessä ja lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toimintaan vaikuttavissa työtaistelutilanteissa.

Asetusten johdanto-osan lausumat eivät sellaisenaan ole sovellettavia oikeusohjeita, mutta niitä voidaan käyttää asetuksen artiklojen tulkinnan tukena. Perustelukappaleessa mainittujen olosuhteiden, kuten lentoliikennettä haittaavien työtaistelutilanteiden käsilläolo ei aina merkitse sitä, että kyse olisi asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisista poikkeuksellisista olosuhteista, vaan asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti.

Kuluttajariitalautakunnan täysistunto on 29.2.2008 ratkaissut asian D/104/35/2007 (annettu 27.3.2008), joka koski lennon peruuttamista matkustamohenkilökunnan lakon vuoksi. Lautakunta katsoi, että lentoyhtiön henkilökunnan lakko muodosti poikkeukselliset olosuhteet, jotka olivat lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Kuluttajariitalautakunnan täysistunto on 24.10.2017 ratkaissut asian D/755/35/2017 (annettu 20.11.2017), joka koski lennon peruuntumista lentokapteenin sairastumisen ja työtaistelutoimenpiteen (ylityökielto) samanaikaisen vaikutuksen seurauksena. Lautakunta totesi, että henkilöstön sairaustapaukset ovat lentoliikennettä harjoitettaessa tavanomaisia ja lentoyhtiöltä voidaan edellyttää varautumista yllättäväänkin yksittäiseen sairastumiseen. Arviointi siitä, olisiko lentoyhtiö voinut siltä kohtuudella edellytettävin toimenpitein välttää lennon peruuntumisen miehistön sairaustapauksen vuoksi, on tehtävä tapauskohtaisesti. Lautakunta totesi lisäksi, että lennon lähtöpaikan ollessa lentoyhtiön kotikentällä kapteenin sairastuminen ei lähtökohtaisesti ole poikkeuksellinen olosuhde. Tapauksessa lennon peruuntuminen aiheutui kuitenkin sairastumisen ja lentotoimintaan vaikuttavan ylityökiellon samanaikaisesta vaikutuksesta. Tapauksessa lentoyhtiö ei saanut järjestettyä korvaavaa lentäjää asianmukaisesta varallaolojärjestelmästä huolimatta. Lautakunta katsoi, että kyse oli poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää kohtuudella edellytettävin toimenpitein. Sille, mistä työtaistelutoimenpide johtui, ei annettu asiassa merkitystä.

Euroopan unionin tuomioistuin on sittemmin ratkaissut asian C-28/20 (Airhelp Ltd - Scandinavian Airlines System). Ennakkoratkaisukysymykset koskivat sitä, kattaako poikkeuksellisten olosuhteiden käsite lakon, josta työntekijäjärjestöt ovat antaneet varoituksen ja jonka ne ovat käynnistäneet lainmukaisesti. Ratkaisunsa perusteluissa tuomioistuin totesi poikkeuksellisista olosuhteista seuraavan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tapahtumat, joiden alkuperä on lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ”sisäinen”, ja tapahtumat, joiden alkuperä on siihen nähden ”ulkoinen”, on pidettävä erillään (tuomion kohta 39). Toteamalla asetuksen johdanto-osan perustelukappaleessa 14, että poikkeuksellisia olosuhteita saattaa syntyä erityisesti lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toimintaan vaikuttavissa työtaistelutilanteissa, unionin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut viitata lakkoihin, jotka ovat ulkoisia suhteessa asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toimintaan. Tästä seuraa, että muun muassa lennonjohtajien tai lentoaseman henkilöstön toteuttamat lakot voivat olla asetuksessa tarkoitettuja poikkeuksellisia olosuhteita (tuomion kohta 42). Asianomaisen lentoliikenneyrityksen oman henkilöstön jäsenten käynnistämä ja toteuttama lakko on sitä vastoin yrityksen ”sisäinen” tapahtuma, ja näin on myös siinä tapauksessa, että lakko käynnistetään ammattiliittojen kehotuksesta, koska ammattiliitot ajavat kyseisen yrityksen työntekijöiden etuja (tuomion kohta 44). Jos tällainen lakko kuitenkin perustuu sellaisiin vaatimuksiin, joihin ainoastaan viranomaiset voivat vastata ja jotka eivät näin ollen ole asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa, lakko voi olla poikkeuksellinen olosuhde (tuomion kohta 45).

Unionin tuomioistuin katsoi edellä mainitussa ennakkoratkaisussaan, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan henkilöstön ammattiliiton kehotuksesta käynnistetty lakko, jossa noudatetaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä muun muassa lakosta annettavaa varoitusta koskevasta määräajasta ja jonka tarkoituksena on kyseisen lentoliikenteen harjoittajan työntekijöiden vaatimusten ilmaiseminen ja jonka toteuttaa lennon suorittamiseen vaadittava henkilöstöryhmä, ei kuulu kyseisessä säännöksessä tarkoitetun poikkeuksellisen olosuhteen käsitteeseen.

Toisin kuin lautakunnan aiemmassa ratkaisukäytännössä, on Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun C-28/20 vuoksi sille, mistä työtaistelutoimenpide johtuu, annettava merkitystä asetuksen mukaista poikkeuksellista olosuhdetta arvioitaessa.

Nyt käsiteltävässä asiassa kyse on siitä, että Ilmailualan Unioni IAU on ryhtynyt Posti- ja logistiikka-alan Unionin tueksi Postia koskevassa työriidassa. Ilmailualan Unioni tukitoimet käsittivät aluksi sen, ettei postia käsitelty lentoasemilla. IAU ilmoitti 16.11.2019, että jos työriita ei ole ratkennut aamuun 25.11.2019 mennessä, tuolloin käynnistyy työnseisaus, joka päättyy 26.11.2019.

Lautakunta toteaa, että Posti- ja logistiikka-alan Unionin lakko on Postin ja logistiikka-alan työntekijöiden ja heidän työnantajiensa välinen kiista. Työtaistelutoimi ei liity Finnairin lentoliikenteen harjoittamiseen, vaan posti- ja logistiikka-alan työoloihin. Finnairin henkilöstön Ilmailualan Unionin jäsenet eivät ole olleet työkiistan neuvottelujen osapuolena. Vaikka Finnairin henkilöstön jäsenet ovat ryhtyneet posti- ja logistiikka-alan työntekijöiden rinnalle tukilakkoon, he eivät ole tehneet sitä lentoliikenteen harjoittajan sisäisten tapahtumien johdosta, vaan osoittaakseen tukensa postialan työntekijöille. Lautakunta toteaa, ettei Finnair ole ollut työkiistan osapuolena neuvottelemassa eikä lentoyhtiöllä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa neuvottelujen kulkuun.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että tukilakon osalta kyse ei ole Euroopan Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisussa C-28/20 tarkoitetusta tapahtumasta, jonka alkuperä on lentoliikenteen harjoittajan sisäinen, vaan kyse on lakosta, joka on ulkoinen suhteessa asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toimintaan. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että tukilakossa on kyse asetuksessa tarkoitetusta poikkeuksellisesta olosuhteesta, joka ei olisi ollut vältettävissä, vaikka lehtoyhtiö olisi ryhtynyt kaikkiin siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin. Lentoyhtiö ei siten ole velvollinen maksamaan vakiokorvausta matkustajille.

Päätös oli yksimielinen.