Lennon
peruuttaminen matkustamohenkilöstön
jäsenten suuren sairastumismäärän vuoksi

Asiaselostus

Matkustaja oli palaamassa 16.6.2022 Roomasta Helsinkiin lentoyhtiön lennolla, kun lento jouduttiin äkillisesti samana päivänä peruuttamaan koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttaman matkustamohenkilöstön jäsenten suuren sairastumismäärän vuoksi. Asiassa on kyse siitä, onko lennon peruuttaminen johtunut poikkeuksellisista olosuhteista, ja onko matkustajalla oikeus EU-asetuksen 261/2004 mukaiseen vakiokorvaukseen sekä Montrealin yleissopimuksen mukaiseen vahingonkorvaukseen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Matkustaja vaatii, että lentoyhtiö maksaa EU-asetuksen 261/2004 mukaisen 400 vakiokorvauksen sekä korvaa 17.6.2022 aiheutuneesta ansionmenetyksestä 176 euroa.

Sairastapauksissa ei ole kysymys asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. Lennon peruuntumisen vuoksi matkustaja ei ole päässyt työpaikalle, minkä vuoksi työnantaja on vähentänyt matkustajan tuntisaldosta työtunteja yhden työpäivän verran eli 7,5 tuntia.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajan vaatimuksen.

Selvitys lennon peruutuksesta ja sen syystä

Matkustaja oli palaamassa 16.6.2022 Roomasta Helsinkiin, kun lentoyhtiön lento Rooma-Helsinki (aikataulunmukainen lähtöaika klo 19.45) jouduttiin äkillisesti samana päivänä peruuttamaan koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttaman matkustamohenkilökunnan jäsenten suuren sairastumismäärän vuoksi. Matkustajalle tarjottiin uudelleenreititystä seuraavalle päivälle Amsterdamin kautta Helsinkiin. Matkustaja ei kuitenkaan halunnut matkustaa tällä uudelleenreitityksellä ja hänet uudelleenreititettiin toivomuksensa mukaisesti kaksi päivää myöhemmin lähtevälle suoralle lentoyhtiön lennolle Roomasta Helsinkiin. Lentoyhtiö on hyvän tahdon eleenä korvannut myös tämän toisen vuorokauden hotelliyöpymisestä Roomassa aiheutuneet kulut.

Erittäin herkästi tarttuva omikronmuunnoksen alavariantti alkoi leviämään nopeasti alkukesästä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä kertoi uuden korona-aallon alkamisesta. Tilannetta hankaloitti myös ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen käynnissä ollut influenssaepidemia. Sairastumisaalto alkoi näkyä liikennevuorojen peruutuksina puuttuvan henkilökunnan vuoksi. Lentoyhtiö oli etukäteen varautunut omikronmuunnoksen aiheuttamaan henkilöstövajeeseen lisäämällä matkustamohenkilökunnan päivystäjien määrää normaalitilanteeseen verrattuna ja lisäksi vapaapäiviään viettämässä olevaan henkilökuntaan oltiin yhteydessä lisätyövoiman saamiseksi. Vuodenvaihteen omikronaallon jälkeen lentoyhtiö otti käyttöön myös lentojen ylimiehittämisen joillakin reittiväleillä ja lisäksi lentoyhtiön normaalisti Japanista käsin palvelevaa henkilökuntaa siirrettiin kesäksi Helsinkiin tilannetta helpottamaan. Kun matkustajan matkustuspäivänä 16.6.2022 sairaana oli yhteensä 88 matkustamohenkilökunnan jäsentä, niin tämä määrä luonnollisesti ylitti kyseiselle päivälle allokoidun päivystäjien määrän. Kun lopulta näistä toimenpiteistä huolimatta kävi selväksi, että matkustajan lentoa ei pystytä erittäin suuresta sairauspoissaolojen määrästä johtuen operoimaan, se jouduttiin peruuttamaan. Peruutus koski koko lentoparia eli lentoja Helsinki-Rooma ja sitä välittömästi seurannutta paluulentoa Rooma-Helsinki.

Lentoyhtiön käytössä oleva varallaolojärjestelmä on aiemmin todettu hyvin toimivaksi ja riittäväksi, mutta nyt tämä poikkeuksellisen suuri määrä samanaikaisia sairastapauksia johti matkustajan lennon peruutukseen.

Kysymyksessä olivat lentoyhtiön kannalta poikkeukselliset olosuhteet. Lentoyhtiö haluaa kuulla asiassa todistajina Operations Control Centerinsä (OCC) ja miehistönkäyttöosastonsa asiantuntijoita koskien vallinnutta kokonaistilannetta sekä juuri matkustajan lennon peruutusta.

Myöhemmin toimittamassaan lisäselvityksessä lentoyhtiö on lisäksi korostanut, että sairastuneisuus oli kesällä 2022 useina päivinä lähes kaksinkertainen koronapandemiaa edeltäneeseen kesään verrattuna. Kesäkuussa 2022 sairastuneiden prosentuaalinen osuus matkustamohenkilökunnasta vaihteli päivätasolla välillä 10,4 prosenttia - 20,5 prosenttia. Kesäkuun työvuorolistat suunnitellaan toukokuun puolivälin paikkeilla eli ennen kuin sairastumismäärät alkoivat uudelleen nousta kesäkuun 2022 alusta alkaen. Kesäkuun miehistönkäyttöä suunniteltaessa ei mitenkään ollut mahdollista varautua näin poikkeuksellisen suureen sairauspoissaolomäärään.

Matkustajan vaatimus

Matkustaja on esittänyt asiassa lentoyhtiötä kohtaan 400 euron vaatimuksen EU-asetuksen 261/2004 perusteella.

Lentoyhtiö kiistää matkustajan vaatimuksen perusteettomana. Mainittu EU-asetus ei oikeuta matkustajaa hänen mainitsemaansa vakiokorvaukseen tällaisessa tapauksessa. Kyseessä olivat mainitussa EU-asetuksessa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet koko Etelä-Suomea koetelleesta epidemiasta johtuen.

Lentoyhtiö viittaa myös komission tiedonantoon EU-asetuksen 261/2004 soveltamisohjeista koskien Covid-19-pandemiaa koskien sen aiheuttamaa pitkäkestoista poikkeustilannetta lentoliikenteelle.

Lisäksi matkustaja on esittänyt 176 euron vaatimuksen ansionmenetyksestä. Lentoyhtiö pyytää matkustajaa toimittamaan työnantajan todistuksen syntyneestä ansionmenetyksestä, minkä jälkeen lentoyhtiö ottaa kantaa ko. vahingonkorvausvaatimukseen. Jo tässä vaiheessa lentoyhtiö kuitenkin toteaa, että kyseessä oleva tilanne tarkoitti lentoyhtiölle joka tapauksessa myös Montrealin yleissopimuksen mukaista vapautumisperustetta vahingonkorvausvastuusta.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset, oikeuskäytäntö ja tulkintaohjeet

Jos lento peruutetaan, matkustajalla on asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus 7 artiklan mukaisesti. Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan maksaa korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että lennon peruuttaminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisten olosuhteiden käsite koskee tapahtumia, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa, ja nämä kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia ja niiden täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti (tuomio 23.3.2021, C-28/20 Airhelp, 23 kohta ja tuomio 7.7.2022, C 308/21 SATA International-Azores Airlines, 20 kohta).

Unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun koskien sitä, kuuluuko lennon suorittamiseen välttämättömän miehistön jäsenen odottamaton poissaolo sairauden tai kuoleman vuoksi vähän ennen kyseisen lennon suunniteltua lähtöä poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan (tuomio 11.5.2023, yhdistetyt asiat C 156/22, C-157/22 ja C 158/22 TAP Portugal). Tuomioistuin totesi, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan henkilöstöön liittyvät toimenpiteet kuuluvat kyseisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Lennosta vastaavat lentoliikenteen harjoittajat voivat näin ollen joutua tavanomaisesti toimintaansa harjoittaessaan tilanteeseen, jossa lennon suorittamiseen välttämättömän henkilöstön yksi tai useampi jäsen on odottamattomasti poissa sairauden tai kuoleman vuoksi, myös vähän ennen lennon lähtöä. Näin ollen tällaisen poissaolon hallinnointi liittyy erottamattomasti miehistösuunnitteluun ja henkilöstön työaikojen suunnitteluun, joten tällainen odottamaton tapahtuma liittyy lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen (tuomion kohdat 21 ja 22). Tuomioistuin katsoi, että lennon suorittamiseen välttämättömän miehistön jäsenen odottamaton poissaolo sairauden tai kuoleman vuoksi vähän ennen kyseisen lennon suunniteltua lähtöä ei kuulu asetuksessa tarkoitetun poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun C-156/22, C-157/22 ja C-158/22 vuoksi sille, olisiko lentoyhtiö voinut kohtuudella edellytettävin toimenpitein välttää sen, että tietylle lennolle ei sairaustapauksen vuoksi ole käytettävissä tarvittavaa miehistöä, ei voida antaa merkitystä poikkeuksellisia olosuhteita arvioitaessa. Miehistön odottamattomat sairastumiset liittyvät ratkaisun perusteella aina lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Sillä, tapahtuuko sairastuminen ennen lennon lähtöä vai sen aikana, ei ole merkitystä määritettäessä, katsotaanko sairastumisen olevan toimintaan liittyvä tapahtuma. Näin ollen miehistön jäsenen odottamaton sairastuminen, on tavanomainen osa lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toimintaa.

Euroopan komissio on antanut 18.3.2020 ilmoituksen ”Tulkintaohjeet matkustajien oikeuksia koskevista EU:n asetuksista covid-19-epidemian levitessä”. Ilmoituksen tarkoituksena on selventää, miten matkustajien oikeuksia koskevan EU:n lainsäädännön säännöksiä, kuten asetusta N:o 261/2004, sovelletaan covid-19-epidemian levitessä. Edellä mainituissa tulkintaohjeissa komissio katsoo, että kun viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä covid-19-pandemian hillitsemiseksi, ei toimia niiden luonteen ja alkuperän perusteella voi pitää liikenteenharjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen liittyvinä eikä niiden hallittavissa olevina. Poikkeuksellisista olosuhteista voisi olla kyse, kun viranomaiset joko suoraan kieltävät tietyt lennot tai kieltävät henkilöiden liikkumisen tavalla, joka tosiasiallisesti estää kyseisen lennon liikennöimisen. Henkilöiden liikkumisen ei tarvitse olla kielletty kokonaan, vaan kiellosta on voitu myöntää poikkeus tietyille henkilöille esimerkiksi kyseisen valtion kansalaisille tai asukkaille. Tulkintaohjeessa todetaan myös, että jos lentoyhtiö päättää peruuttaa lennon ja osoittaa, että päätös oli perusteltu miehistön terveyden suojelemiseksi, myös tällaisen peruutuksen olisi katsottava johtuvan poikkeuksellisista olosuhteista.

Matkustajan oikeudesta vakiokorvaukseen

Asiassa on kysymys siitä, onko lennon Rooma-Helsinki 16.6.2022 peruuttaminen johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Lentoyhtiö on ilmoittanut haluavansa kuulla asiassa henkilötodistajia. Lautakunta toteaa, että sen menettely on kirjallista, eikä suullista todistelua voida ottaa vastaan. Lautakunta katsoo asian olevan kuitenkin ratkaistavissa kirjallisen asiakirja-aineiston perusteella ja käsittelee asian.

Lautakunta on asiassa D/992/35/2022 (annettu 27.12.2023) antamassaan täysistuntoratkaisussa käsitellyt tilannetta, jossa lennon 3.1.2022 peruuttaminen oli johtunut erityisesti covid-19-pandemiasta, joka oli aiheuttanut sairauspoissaoloja läpi kentän toimijoiden niin, että normaali operointi ei ollut enää onnistunut. Lautakunta katsoi, että covid-19-pandemiaa ja siitä johtuvia laaja-alaisia karanteenimääräyksiä, jotka ovat vaikuttaneet kaikkiin lentokentän toimijoihin, ei voida rinnastaa tavanomaisiin sairastumistapauksiin eikä lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Lautakunta katsoi, että lennon peruutus oli johtunut asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Lautakunta katsoo myös nyt käsiteltävässä tapauksessa, että koronaviruksen omikronmuunnoksen ja influenssapandemian leviämisestä aiheutunutta sairastumisaaltoa ja siitä johtuneita lukuisia sairastumispoissaoloja ei voida rinnastaa tavanomaisiin sairastumistapauksiin eikä lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen liittyvinä eikä sen hallittavissa olevina. Asiassa on riittävästi osoitettu, että lennon peruuttaminen on johtunut asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu. Matkustajalla ei siten ole oikeutta asetuksen mukaiseen vakiokorvaukseen.

Matkustajan oikeudesta vahingonkorvaukseen

Matkustajan vahingonkorvausvaatimusta on arvioitava eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien säännösten yhtenäistämisestä annetun yleissopimuksen (Montrealin yleissopimus) nojalla.

Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien, matkatavaran tai tavaran ilmakuljetuksessa. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Lautakunta katsoo edellä selostettuun viitaten, että lentoyhtiöllä on tässä tapauksessa ollut Montrealin yleissopimuksen 19 artiklassa tarkoitettu vastuusta vapautumisperuste. Lentoyhtiöllä ei siten ole korvausvelvollisuutta matkustajalle aiheutuneesta ansionmenetyksestä.

Päätös oli yksimielinen.