Lokasäiliö ja siitä annetut tiedot. Myyjän käyttämän oikeuspaikkaehdon merkitys

Asiaselostus

Ostaja teki kesällä 2018 urakoitsijan kanssa suullisen sopimuksen siitä, että urakoitsija toimittaa ostajan omakotitalokiinteistölle myyjän myymän 10 m2:n vetoisen jätesäiliön ja asentaa sen maan alle. Ostaja valitsi myyjän toimittaman säiliön itse perehdyttyään myyjän internetsivustoon ja siellä olevaan lasikuitusäiliöitä koskevaan esitteeseen. Säiliö asennettiin kesä-heinäkuun vaihteessa 2018.

Ostajan ja myyjän kesken on erimielisyyttä siitä, onko myyjä vastuussa säiliön rikkoutumisesta.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä suorittaa ostajalle hinnanalennuksena 2 200 euroa viivästyskorkoineen 10.3.2020 alkaen sekä vahingonkorvauksena 645,43 euroa viivästyskorkoineen 10.3.2020 alkaen.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Ostaja vaatii hinnanalennuksena koko säiliöstä maksamaansa kauppahintaa arvonlisäveroineen (2 728,00 euroa) ja vahingonkorvauksena säiliön asennuskuluja arvonlisäveroineen (672,00 euroa). Näiden lisäksi ostaja vaatii vahingonkorvauksena säiliön ylöskaivamisen, säiliön korjauksen ja normaalia nopeammasta täyttymisestä johtuvia säiliön tyhjennyskuluja arvonlisäveroineen (645,43 euroa). Edellä mainitulle yhteensä 4 045,43 euron summalle ostaja vaatii viivästyskorkoa alkaen 10.3.2020.

Ostaja on ostanut säiliön, joka ei ole soveltunut aiotun asennuspaikkansa olosuhteisiin. Ostajan omakotitalokiinteistö sijaitsee paikassa, jossa pohjaveden korkeuden vaihtelu on erittäin suurta ja maaperä savista. Ostajalle toimitettu säiliömalli ei sovellu asenettavaksi märkään maahan. Myyjä myy myös erikoisvahvistettuja säiliöitä, jotka kestävät veden painetta märässä maassa. Ostajalle myyty säiliö ei kuitenkaan ollut tällainen erikoisvahvistettu säiliö, eikä myöskään myyjän ostajalle toimittama korvaava säiliö ollut erikoisvahvistettu. Myyjän lasikuitusäiliöitä koskevassa esitteessä, joka sisältää lasikuitusäiliöiden asennusohjeet, ei ostajan ostaessa säiliönsä kiinnitetty mitään huomiota pohjaveden nosteen säiliön kestävyydelle asettamiin vaatimuksiin. Jos myyjän markkinointimateriaaleissa tai asennusohjeissa olisi kerrottu, että säiliö ei sovellu märkään maaperään, säiliötä ei joko olisi lainkaan ostettu, tai se olisi ainakin jätetty asentamatta siihen paikkaan, johon se asennettiin.

Kesällä 2019 säiliön epäiltiin vuotavan, koska säiliö täyttyi aikaisempaa nopeammin. Säiliö kaivettiin ylös maasta ja siinä havaittiin halkeama. Urakoitsija korjasi säiliön ja asensi sen takaisin maahan 29.8.2019. Vuoto uusiutui ennen joulua 2019. Haljennut säiliö kaivettiin ylös. Myyjä toimitti ostajan pihalle uuden samanlaisen säiliön, mutta ennen sen asentamista syntyi vahva epäily siitä, että uusikaan säiliö ei tulisi kestämään kohteessa. Tästä syystä ostaja osti ja asennutti myyjän toimittaman säiliön tilalle kaksi betonista säiliötä toiselta toimittajalta, ja myyjän toimittama uusi säiliö jäi tarpeettomaksi. Kysymys siitä, kuka myyjän toimittaman uuden säiliön olisi maksanut, jäi avoimeksi. Myyjä on sittemmin hakenut sekä rikkoutuneen säiliön että toimittamansa korvaavan säiliön pois ostajan kiinteistöltä.

Myyjän vastaus perusteluineen

Myyjä kiistää ostajan vaatimukset täysin perusteettomina.

Kuluttajariitalautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista ulkomaalaisten yhtiöiden riita-asioita. Ratkaisupyyntö tulee osoittaa Euroopan kuluttajakeskukselle, jolloin asia ratkaistaan Virossa, yhtiön kotimaassa kuluttajariitoja käsittelevässä tuomioistuimessa. Myyjällä ei ole kiinteää liiketoimipaikkaa Suomessa. Se, että myyjä myy tuotteitaan Suomeen ja on suomenkieliset internet sivustot muiden kielten lisäksi ei tee yhtiölle kiinteää liiketoimipaikka Suomeen.

Myyjän toimittamat kuvat osoittavat kiistattomasti, että säiliö on joutunut mekaanisen rasituksen kohteeksi, koska lasikuitupinta on useammasta kohtaa hankautunut. Säiliön molemmilla puolilla rungossa olevat pitkittäiset valkoiset juovat osoittavat kiistattomasti, että koneella tai tyhjennysautolla on ajettu säiliön päälle. Säiliötä on lisäksi ruhjottu jo asennusvaiheessa kaivinkoneen kauhalla. Urakoitsija kertoi kysyttäessä, että suuri kivi putosi asennusvaiheessa säiliön kyljelle, jolloin se osa kylkeä muuttui valkoiseksi. Rakennetta on muutettu ulkopuolisten toimesta asentamalla kumitiivisteinen yhde, joka oli irronnut säiliön laminoinnista asennusvaiheessa. Kumitiivisteinen yhde ei sovellu maanalaiseen lokasäiliöön, koska se päästää valumavesiä säiliön sisälle.

Kesällä 2019 myyjä kävi keskustelua urakoitsijan kanssa siitä, onko asennuspaikka vetinen, josta säiliön rikkoutuminen voisi johtua. Urakoitsija kertoi, että asennuspaikka on niin kuiva, että ”hiekka pölisee”. Myyjä pyysi urakoitsijaa lähettämään kuvia asennuspaikasta ja tämä toimitti kuvat, joista voidaan todeta asennuspaikan olleen kuiva ja sisältävän täytemaana hiekkaa, ei savea. Säiliön valmistaja tai myyjä ei vastaa säiliön asentamisesta ja niistä olosuhteista mihin säiliö tulee vaan näistä vastaa säiliön tilannut urakoitsija. Urakoitsija ei ole säiliötä tilattaessa ilmoittanut, että säiliö tulee vetiseen maastoon. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa urakoitsija on korjannut säiliötä ilmoittamatta siitä myyjälle.

Ostaja ja myyjä sopivat, että tilalle toimitetaan vahvistettu säiliö ja rikkoutunut säiliö toimitetaan tuotantoon arvioitavaksi. Osapuolet sopivat, että mikäli säiliössä olisi rakennevirhe, ei vahvistettua säiliötä laskuttaisi ostajalta ja mikäli säiliö olisi rikkoutunut jostakin muusta syystä kuin raaka-aine- tai valmistusvirheestä, maksaisi ostaja vahvistetun säiliön myyjälle. Saatuaan tiedon siitä, että säiliössä ei ole raaka-aine- tai valmistusvirhettä, ostaja kuitenkin ilmoitti ostaneensa ja asennuttaneensa toisenlaisen säiliön ja pyysi hakemaan edellisen säiliön pois.

Ratkaisun perustelut

Lautakunnan kanta toimivaltaansa ja sopimukseen sovellettavaan lainsäädäntöön on seuraava.

Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 593/2008 (Rooma I) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuluttajasopimuksiin sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, edellyttäen että elinkeinonharjoittaja harjoittaa kaupallista toimintaa maassa, jossa kuluttajan asuinpaikka on, tai suuntaa millä tahansa tavalla tällaista toimintaa kyseiseen maahan.

Saman asetuksen 2 artiklan mukaan tämän asetuksen mukaisesti määräytyvää lakia sovelletaan riippumatta siitä, onko se jonkin jäsenmaan laki.

Suomen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 5 §:n mukaan kuluttajan elinkeinonharjoittajaa vastaan esittämä kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuva vaatimus voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kuluttajalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 § mukaisesti lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa hakijan kotipaikka on Suomessa. Ostaja valitsi jätesäiliön myyjän suomenkielisiltä Internet-sivuilta, jolla riidanalaista säiliötä on markkinoitu. Myyjä on siis suunnannut kaupallista toimintaansa Suomeen. Edellä esitellyn oikeusnormiston mukaan asiassa tehtyyn kuluttajasopimukseen sovelletaan kuluttajan asuinpaikan eli Suomen lainsäädäntöä. Edellä esitellyn lainsäädännön mukaisesti kuluttajalla on oikeus saattaa tätä sopimusta koskeva riita suomalaisten oikeussuojaviranomaisten käsiteltäväksi.

Lautakunta arvioi tapausta seuraavasti.

Sopimuksen teon aikaan voimassaolleen kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran
on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava
sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Jos ei muuta voida katsoa sovitun, tavaran tulee:

1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;
2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen;
3) olla myyjän siitä antaman kuvauksen mukainen ja vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin;
4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi; sekä
5) kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran
6) kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Luvun 12 a §:n mukaisesti tavarassa on myös virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten.

Luvun 13 §:n mukaisesti tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa.

Luvun 15 a §:n mukaisesti, jos myyjä on sitoutunut vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta
tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan (takuu), tavarassa katsotaan olevan virhe, jos tavara tänä aikana huonontuu takuussa tarkoitetulla tavalla. Virhevastuuta ei kuitenkaan synny, jos myyjä saattaa todennäköiseksi, että huonontuminen johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta.

Luvun 20 §:n mukaisesti ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran
virheen vuoksi.

Myyjän mukaan säiliön rikkoutuminen johtui joko siitä, että säiliöön oli kohdistunut ulkopuolinen rasitus tai, että rakennetta oli muutettu ulkopuolisten toimesta asentamalla maanalaiseen lokasäiliöön soveltumaton kumitiivisteinen yhde, joka oli irronnut säiliön laminoinnista asennusvaiheessa. Kumitiivisteinen yhde päästää valumavesiä säiliön sisälle.

Ostajan mukaan myyjän säiliötä koskevassa esitteessä ja asennusohjeissa ei kiinnitetty huomiota pohjaveden nosteen säiliön kestävyydelle asettamiin vaatimuksiin. Myyjä ei ole kiistänyt tätä väitettä. Lautakunta toteaa, että kyseessä on tältä osin virhe. Myyjä ei ole tuotteen markkinointimateriaalissa ja asennusohjeissa kiinnittänyt ostajan huomioita niihin seikkoihin, joilla on erityistä merkitystä tuotteen valinnassa ja asennuksessa. Tässä tapauksessa säiliön kunnossa pysymisen edellytys on se, että sen asennuskuoppa ja täytemateriaali koostuvat puhtaasta, lajitellusta ja vapaasti valuvasta maa-aineksesta, joka ei sisällä savea. Lisäksi esitteessä ja asennusohjeessa tulisi olla erityisesti maininta pohjaveden nosteesta ja salaojituksen tarpeesta.

Virheen seuraamukset

Koska edellä mainittuja ostopäätökseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja ei ole myyntiesitteessä ja asennusohjeissa mainittu, lautakunta katsoo, että ostajalla on oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen. Hinnanalennuksen arvioinnissa lautakunta ottaa huomioon, että ostaja käytti säiliötä ongelmitta noin vuoden ajan. Tästä syystä lautakunta ei suosita säiliön asennuskulujen korvaamista ostajalle. Kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi lautakunta arvioi 2 200 euroa. Lisäksi ostajalla on oikeus saada myyjältä vahingonkorvauksena 645,43 euroa koskien säiliön ylöskaivamisesta ja säiliön korjauksesta aiheutuneita kuluja sekä normaalia nopeammasta täyttymisestä johtuvia säiliön tyhjennyskuluja arvonlisäveroineen. Ostajalla on oikeus saada edellä mainitulle hinnanalennukselle ja vahingonkorvaukselle viivästyskorkoa alkaen 10.3.2020.

Päätös oli yksimielinen.