Myyjän vastuu auton vauriohistoriasta annetuista
tiedoista, kaupan purku ja korvaus kuluttajan saamasta käyttöhyödystä

Asiaselostus

Kuluttaja osti 30.12.2021 myyjäliikkeeltä vuonna 2019 käyttöönotetun Volvo XC60 auton 53 300 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 44 950 kilometriä. Kauppaa rahoitettiin osamaksusopimuksella.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä myyjän vastuulla oleva kaupan kohteen virhe ja onko ostajalla oikeus purkaa kauppa.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä purkaa kaupan alla kerrotulla tavalla ja suorittaa korvauksena kuluttajalle 1 450 euroa.

Ostajan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii kaupan purkamista, jolloin myyjän tulee palauttaa kauppahinta ja korvata määräaikaishuollosta 330 euroa, maalipinnan suojakäsittelystä 670 euroa, ajoakun laturin korjauksesta 1 740 euroa, vanteista 1 400 euroa (ei kuittia) sekä 992 euroa asiamiesavusta. Lisäksi kuluttaja vaatii kohtuullista korkoa pääomalle, joka on ollut sidottuna autoon. Ratkaisupyynnössään kuluttaja vaati toissijaisesti 15 000 euron suuruista hinnanalennusta ja korvausta em. kuluista, mutta on myöhemmin luopunut tästä vaatimuksestaan.

Auto myytiin vähän ajettuna, virheettömänä ja Saksasta tuotuna. Sen kauppahinta oli tavanomainen. Huoltoliike huomasi ajoakun laturin korjauksen yhteydessä 28.11.2022 vikamuistissa koodeja, jotka viittaavat turvalaitteiden laukeamiseen onnettomuustilanteessa. Carverticalin historiatietojen mukaan auton takaosaan oli tullut merkittäviä kolarivaurioita Belgiassa maaliskuussa 2021. Myös ajoakun laturi on sijoitettu auton takaosaan. Todennäköisesti auto korjattiin Puolassa. Auton kolarihistoriasta ei ollut mainintaa myynti-ilmoituksessa eikä kauppakirjassa eikä asiaa tuotu esille suullisesti ennen kaupantekoa. Korjausten asianmukaisuudesta ei ole tietoa. Kuluttajan tietojen mukaan myyjä olisi voinut selvittää kolarihistorian Internet-haulla. Kuluttaja oli todennut virheen 30.11.2022 ja ilmoittanut siitä myyjälle 2.12.2022 mittarilukemalla 71 300 kilometriä. Merkkiliikkeen mukaan ajoakun (kahdeksan vuotta) ja korin (12 vuotta) takuut ovat päättyneet kolarin takia.

Kuluttaja ei olisi teettänyt määräaikaishuoltoa eikä maalipinnan suojakäsittelyä, mikäli olisi tiennyt auton kolarihistoriasta. Kuluttaja katsoo saaneensa autosta tavanomaista vähemmän käyttöhyötyä, koska autossa on ilmeisesti ollut merkittäviä turvallisuuspuutteita puutteellisten korjausten takia. Kuluttajan mielestä käyttöhyödyn määrä tässä tapauksessa on 0,10 euroa/kilometri.

Ratkaisupyynnön liitteenä on carVertical-raportti 30.11.2022 (merkkejä vaurioista Belgiassa, vakava vaurio havaittu, arvioidut korjauskustannukset 20 000-40 000 euroa, vauriotyyppi tuntematon, kuvia autosta ja takaosan vaurioista), korjaamon vikakoodilista 23.11.2022 (SRS-B119343 Törmäysmuisti täynnä ja lukittu; OBC-P0D2700 Akkulaturin tulojännite liian matala), huoltoliikkeen käteiskuitti 28.11.2022 määrältään 1 740 euroa sisältäen akkulaturin vaihdon; toisen huoltoliikkeen lasku 9.11.2022 määrältään 1 000 euroa sisältäen huoltotoimenpiteitä; toisen myyjäliikkeen lausunto 10.8.2023 (kolarihistorian vuoksi autosta ei tehty vaihtotarjousta, ilman kolarihistoriaa arvo olisi 45 000 euroa ja nyt 34 000 euroa); huoltoliikkeen viesti 15.8.2024 (todennäköisesti auto oli lunastettu, korjattu ja myyty; todennäköisesti autoa ei ole korjattu valmistajan ohjeiden mukaisesti; voimassaolevat takuut olivat rauenneet).

Myyjän vastaus perusteluineen

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimuksen.

Saatujen tietojen mukaan auto oli mahdollisesti aiemmin vaurioitunut takaosastaan, mistä myyjä ei ollut tiennyt ja mistä asiakas reklamoi 8.12.2022. Auto oli myyty 30.12.2021, mutta carVertical-palvelu on ollut tarjolla Suomessa vasta loppuvuodesta 2021. Myyjän käytössä carVertical-palvelu on vasta vuoden 2022 loppupuolelta alkaen, kun sen käyttö oli yleistynyt. Auto takaosa on vaurioitunut jossain vaiheessa, mutta muuten raportin tiedot eivät ole luotettavia. Raportin mukaan vauriotyyppi on tuntematon ja arvioitujen korjauskustannusten hintahaarukka 20 000–40 000 euroa, mikä ei vastaa todellisia korjauskustannuksia. Myyjän tietojen mukaan takaluukun ja puskurin korjaus maksaa uusilla osilla Suomessa noin 5 000–10 000 euroa.

Näyttöä ei ole vakuutusyhtiön lunastuksesta tai korjauksen puutteista, eikä kuluttaja ole reklamoinut toiminnallisista vioista. Ilmeisesti kori on korjattu asianmukaisesti, auto on tieliikennekelpoisessa kunnossa ja vastaa kunnoltaan myyntihetkellä annettuja tietoja. Auton takuun epääminen on perusteetonta.

Auto myytiin yksillä vanteilla. Määräaikaishuolto, toiset vanteet ja maalipinnan käsittely ovat auton omistajan vastuulle kuuluvia kustannuksia. Vain ajoakun laturin korjaustarpeen osalta kyse voi olla auton virheestä, josta asiakas ei ollut reklamoinut ennen korjausta ja reklamaatio on tehty liian myöhään. Latauspistokkeen rikkoutuminen on voinut johtua käyttövirheestä. Vastaavan auton myyntihinta tällä hetkellä on noin 43 000 euroa, koska takaosan korjaus on tehty asianmukaisesti, ja myyjä tarjoutuu ostamaan kunnossa olevan auton 38 000 eurolla.

Vastauksen liitteenä on kuvakaappaus nettiauto.com-sivustolla myynnissä olevista vastaavista autoista.

Ratkaisun perustelut

Virheellisyyden arviointi

Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välisen sopimuksen sisältö. Käytetyn tavaran kaupassa ei kuitenkaan yleensä sovita yksityiskohtaisesti siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava. Tällöin käytetyn tavaran kaupassa virheen olemassaoloa arvioidaan kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 5 luvun 12 ja 13 §:n 16/1994 ja 1258/2001) mukaan.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo tulleen näytetyksi, että autoon oli tullut ennen sen luovuttamista kuluttajalle merkittäviä kolarivaurioita Belgiassa vuonna 2021, kuten carVertical-raportista selviää riittävän luotettavasti. Vaurioita on korjattu ja auto on otettu uudelleen tieliikennekäyttöön, mutta tarkempaa selvitystä ei ole aiheutuneista vaurioista ja niiden korjauksesta. Epäselväksi on jäänyt, onko korjaukset suoritettu asianmukaisesti. Lautakunnan tiedossa on, että tällaiset vauriot vaikeuttavat auton myymistä ja alentavat merkittävästi sen myyntihintaa. Merkkiliikkeen mukaan auton pitkät takuut, akku- ja koritakuu, ovat päättyneet kolarivaurioiden takia. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että auto ei vastaa sitä, mitä ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta olettaa. Kaupan kohde on virheellinen kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla.

Virheen seuraamukset

Kaupan purku

Kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n (1258/2001) mukaan kuluttajalla on oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta tai purkaa kauppa, paitsi jos virhe on vähäinen. Tässä tapauksessa kuluttaja on vaatinut kaupan purkamista. Kuluttaja-riitalautakunnan arvion mukaan autossa ilmenneellä virheellä on ollut olennainen merkitys auton arvon ja jossain määrin myös käyttökelpoisuuden kannalta. Ilmennyttä virhettä on pidettävä vähäistä suurempana. Lautakunta katsoo, että kuluttajalla on oikeus purkaa tekemänsä kauppa.

Palautettava kauppahinta ja tuottokorko

Kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 5 luvun 29 §:n mukaan (1258/2001) kauppalain (355/1987) säännöksiä sovelletaan tässä luvussa tarkoitettuun kauppaan siltä osin kuin tämän lain säännöksistä ei johdu muuta. Kauppalain 64 §:n 2 momentin mukaan sikäli kuin sopimus on täytetty, kumpikin sopijapuoli saa vaatia, että vastapuoli palauttaa sen, mitä hän on vastaanottanut.

Kauppalain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos myyjän on maksettava kauppahinta takaisin, hänen on maksettava sille korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun. Tuottokoron määrä on 0 prosenttia 31.12.2022 saakka, 2,5 prosenttia 1.1.-30.6.2023, 4 prosenttia 1.7.-31.12.2023, 4,50 prosenttia 1.1.-31.12.2024 ja 1.1.2025 alkaen 3,5 prosenttia.

Kauppasopimuksen mukaan kuluttaja on maksanut autosta käteismaksuosuutena 4 300 euroa sekä erillisen osamaksusopimuksen mukaan 29.1.2022 alkaen kuukausittain osamaksuna 411,59 euroa ja käsittelymaksuna 19,99 euroa. Lautakunta toteaa, että kaikki edellä tarkoitetut maksut muodostavat kuluttajalle palautettavan kauppahinnan, jolle on maksettava kauppalaissa määrätysti tuottokorkoa. Tuottokorkoa on maksettava käteis-maksuosuudelle kaupantekopäivästä alkaen sekä kullekin osamaksuerälle ja käsittelymaksulle maksupäivästä alkaen siihen saakka, kunnes kukin maksu on palautettu kuluttajalle.

Vahingonkorvaus

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan asianosaiset vastaavat itse omista kustannuksistaan, ja jos asianosainen on omalla kustannuksellaan hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja tai muita selvityksiä, lautakunta voi kuitenkin suosittaa niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista asianosaiselle. Kuluttaja on vaatinut korvausta asiantuntijoiden käyttämisestä asian selvittämiseen ja reklamoimiseen. Näitä kuluja ei ole vielä syntynyt, eikä lautakunta suosita niiden korvaamista.

Kuluttajansuojalain (16/1994) 5 luvun 20 §:ssä säädetään kuluttajan oikeudesta vahingonkorvaukseen tavaran virheen vuoksi. Kuluttaja on vaatinut korvausta määräaikaishuollosta ja maalipinnan suojakäsittelystä. Lautakunta toteaa määräaikaishuollon osalta olevan kyse auton normaalista ylläpitokulusta, josta myyjä ei ole vastuussa. Maalipinnan suojakäsittelyn lautakunta katsoo jäävän myyjän hyväksi kaupan purussa. Ottaen huomioon suojakäsittelyn kesto sekä se, että kuluttaja on ajanut suojakäsittelyn jälkeen autolla noin kaksi ja puoli vuotta, lautakunta arvioi korvauksen määräksi 250 euroa. Vikaantuneen ajoakun laturin korjaus jää myyjän hyväksi, ja lautakunnan arvion mukaan myyjän tulee korvata siitä 1 200 euroa. Näyttämättä on jäänyt, että kuluttajalle olisi aiheutunut kuluja toisista vanteista. Jos kuluttaja on kuitenkin sellaiset hankkinut, hänen ei tarvitse antaa niitä myyjälle kaupan purussa.

Autosta saatu käyttöhyöty

Kaupantekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain (1258/2001) 5 luvun 29 §:n mukaan kauppalain (355/1987) säännöksiä sovelletaan tässä luvussa tarkoitettuun kauppaan siltä osin kuin tämän lain säännöksistä ei johdu muuta. Kauppalain 65 §:n mukaan, jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä. Mainitun pykälän esitöissä todetaan muun muassa, että mahdollisen hyötykorvauksen purkuilmoitusta edeltävältä käyttöajalta ei tule ylittää tavaran käytöstä aiheutunutta tavaran arvon alenemista. Lisäksi esitöissä todetaan, että erikseen on yleensä harkittava kysymys siitä, missä määrin ostajan mahdollisesti tulee korvata myyjälle hyöty, jonka hän on saanut tavaran käyttämisestä virheen ilmenemisen jälkeen esimerkiksi sinä aikana, jonka kaupan purkamista koskevan riidan ratkaiseminen kestää. Tältäkin osin ostajan korvausvelvollisuus ja korvauksen kohtuullinen määrä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. (HE 93/1986 vp s. 120–121)

Lautakunnan täysistuntopäätöksen D/496/33/2020 linjaaman nykyisen käytännön mukaan suuntaa antavasti käyttöhyödyksi arvioidaan 0,10 euroa/km, kun auton hinta on tasolla 10 000 euroa; 0,20 euroa/km, kun auton arvo on tasolla 20 000 euroa; ja 0,30 euroa kilometriä kohden, kun auton arvo on tasolla 30 000 euroa tai enemmän. Lautakunta totesi edellä mainitussa täysistuntopäätöksessään, että käyttöhyödyn arvioinnissa on annettu merkitystä Liikennevahinkolautakunnan (nyk. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta) normeille koskien käyttöhyödyn menetystä.

Täysistuntopäätöksessä D/496/33/2020 viitattua liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjetta seisonta-ajan korvauksista sovelletaan liikennevakuutuksen nojalla vakuutetulle maksettaviin korvauksiin, kun taas kuluttajansuojalain mukaan maksettava korvaus suoritetaan myyjälle kuluttajan tavarasta saamasta käyttöhyödystä, kun kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa tavaran virheen eli siis myyjän sopimusrikkomuksen vuoksi. Näin ollen kyse on lähtökohdiltaan hyvin erilaisesta korvaustilanteesta. Lisäksi on huomion arvoista, että soveltamisohje sisältää päiväkohtaiset korvausmäärät käyttöhyödyn menetyksestä, koska liikennevakuutuksen mukaisissa korvaustilanteissa ajoneuvo on poissa käytöstä lyhyehkön ajan liikevahingosta aiheutuneen ajoneuvon korjaamisen tai lunastuksen vuoksi, kun taas prosessi kaupan purkamiseksi kestää yleensä huomattavasti pidempään. Lautakunta toteaa myös, että seisonta-ajan korvauksella pyritään korvaamaan moottoriajoneuvon hankkimisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset. Koska kaupan purkautuessa kuluttajalla on oikeus saada maksamansa kauppahinta takaisin korkoineen, ei edellä mainittujen päiväkohtaisten korvausmäärien soveltaminen kaupan purkutilanteeseen tämänkään vuoksi ole tarkoituksenmukaista.

Nykyistä linjausta käyttöhyödyn arvioinnista tulee uudistaa, sillä yhtäältä autojen hinnat ovat nousseet mm. sähköautojen myötä ja toisaalta nykyinen linjaus voi johtaa kohtuulliseksi katsottavaa suurempaan käyttöhyötykorvaukseen ja jopa käytännössä estää kuluttajaa vetoamasta oikeuteensa purkaa kauppaa. Käyttöhyötykorvaus voi nykyisen linjauksen mukaisesti laskettuna muodostua kohtuulliseksi katsottavaa suuremmaksi erityisesti silloin, kun kyseessä on ollut jo ostettaessa vanhahko ja/tai paljon ajettu auto tai joissa myyjä kieltäytyy vapaaehtoisesti kaupan purkamisesta eikä kuluttajalla käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa autolla ajamista, mikäli se on virheestä huolimatta mahdollista.

Edellä selostettujen seikkojen perusteella lautakunta muuttaa linjaustaan käyttöhyödyn arvioinnista säilyttäen kuitenkin käyttöhyötyarvioinnin kaavamaisuuden. Käyttöhyödyn määrän arviointi perustuisi jatkossakin lähtökohtaisesti auton kauppahintaan ja kuluttajan ajamaan matkaan. Uudistetun linjauksen mukaan autosta maksettu kauppahinta (tuhannen euron välein) jaetaan sadalla tuhannella ja vähennetään tästä luvusta 20 prosenttia. Näin saatu luku kerrotaan kuluttajan ajamalla kilometrimäärällä. Tämä muodostaa käyttöhyödyn laskemisen pääsäännön. Kuitenkin tapauksissa, joissa auton arvo on kolarihistorian tai muun virheen vuoksi merkittävästi alempi kuin sen kauppahinta, tulee laskentaperusteena käyttää sitä arvoa, joka autolla olisi ollut, mikäli virhe olisi ollut kaupantekohetkellä tiedossa.

Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävässä asiassa kuluttajalle on syntynyt autosta käyttöhyötyä, josta hänen on maksettava myyjälle kohtuulliseksi katsottava korvaus. Auton kauppahinta on ollut 53 300 euroa ja lausunnossa 10.8.2023 auton jälleenmyyntihinnaksi on arvioitu noin 45 000 euroa ilman kolarihistoriaa sekä kolarihistorialla noin 34 000 euroa. Kaupantekohetkellä auton kilometrilukema on ollut 44 950, ja kuluttaja on ajanut autolla pelkästään ratkaisupyynnössä mainittuun virheen havaitsemiseen mennessä ainakin 26 350 kilometriä. Saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo auton arvon olleen kaupantekohetkellä 42 000 euroa, mikäli vauriohistoria olisi ollut kaupantekohetkellä tiedossa. Lautakunnan uuden linjauksen mukaisesti kyseisen arvon perusteella käyttöhyötykorvaus olisi 0,34 euroa kilometriä kohden.

Käyttöhyödyn määrää voidaan kuitenkin alentaa esimerkiksi tilanteissa, joissa virhe on vaikuttanut auton turvallisuuteen, auto on ollut kaupantekohetkellä iäkäs/paljon ajettu tai auton käyttöä on jouduttu jatkamaan virheen ilmaantumisen jälkeen sen johdosta, ettei myyjä ole suostunut kaupan purkuun kolmen kuukauden kuluessa kaupan purkuvaatimuksen esittämisestä. Lisäksi käyttöhyödyn määrää voidaan alentaa, jos kuluttaja on ajanut huomattavasti normaalia ajosuoritetta enemmän ja pääsäännön mukaisesti laskettuna korvaus käyttöhyödystä ei olisi katsottavissa kohtuulliseksi. Tässä tapauksessa lautakunta ottaa käyttöhyödyn määrittämisessä huomioon, että kuluttaja on joutunut jatkamaan auton käyttöä myyjän kieltäydyttyä kaupan purkamisesta. Lisäksi lautakunta ottaa huomioon, että kuluttaja on ajanut autolla kymmeniä tuhansia kilometrejä useiden vuosien aikana, joten pääsäännön mukaan laskettuna korvaus käyttöhyödystä johtaisi kuluttajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin ollen lautakunta arvioi kuluttajan saaman käyttöhyödyn määräksi kilometriä kohden 0,20 euroa, joka vastaa 60 prosenttia pääsäännön perusteella määräytyvästä käyttöhyödystä.

Lopputulos

Myyjän tulee auton palautusta vastaan palauttaa kuluttajalle tämän tekemät suoritukset tuottokorkoineen vähennettynä käyttöhyötykorvauksen määrällä. Lisäksi myyjän tulee suorittaa korvauksena kuluttajalle 1 200 euroa akkulaturin korjauksesta sekä 250 euroa maalipinnan suojakäsittelystä.

Myyjän tulee lisäksi vastata osamaksusopimuksen purkamiseen liittyvistä järjestelyistä suhteessa kaupan rahoittaneeseen rahoitusyhtiöön.

Kuluttajan tulee pitää auto myyjäliikkeen noudettavana, ellei osamaksusopimuksesta mahdollisesti muuta johdu.

Päätös oli yksimielinen.