Luteet hotellissa oikeuttivat korvaukseen

Oikeus vahingonkorvaukseen lomanautinnon menettämisestä perustuu lakiin matkapalveluyhdistelmistä (matkapakettilakiin) vuodelta 2018 ja yleisiin matkapakettiehtoihin. Laissa sitä ei ole erikseen mainittu korvattavana vahinkona, mutta lain esitöiden mukaan se voi olla korvattavaa, jos virhe matkassa on merkittävä. Esimerkkinä korvattavasta tilanteesta mainitaan ruokamyrkytys hotellissa. Yleiset matkapakettiehdot eivät täsmennä korvattavuutta lain esitöitä tarkemmin.

Vahingonkorvauksen taustalla on EU-oikeus. Sen mukaan korvauksen on katettava myös matkustajan aineettomat vahingot, jos matkapalvelujen suorittamisessa on ilmennyt merkittäviä ongelmia. Suomen kansallista oikeutta on tulkittava mahdollisimman pitkälle EU-oikeuden mukaisesti.

Lautakunnan täysistunto on kahdessa tuoreessa ratkaisussaan todennut, että suomalaisessa vahingonkorvausoikeudessa tavanomaisen vahingon aiheuttamaa mielipahaa, harmia tai pettymystä pidetään yleensä normaalielämään kuuluvana haitallisena seurauksena, joka ei ole korvattavaa. Pääsääntöisesti aineeton vahinko, mitä lomanautinnon menetys on, voi tulla korvattavaksi vain nimenomaisen vahingonkorvaussäännöksen perusteella. Tämän vuoksi lomanautinnon menetys ei voi EU-oikeudesta huolimatta tulla korvattavaksi laajasti.

Lautakunta katsoi perusteluissaan, että korvattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, onko vahinkotilanne saman kaltainen niiden tilanteiden kanssa, joissa aineettomat vahingot voivat yleensäkin tulla Suomessa korvattaviksi. Esimerkiksi hotellista saadun vatsataudin aiheuttamasta kivusta ja särystä tai matkanjärjestäjän retkellä sattuneen liikenneonnettomuuden aiheuttamasta järkytyksestä taikka hotellikaranteenin aiheuttamasta vapauden rajoituksesta johtuva lomanautinnon menetys voi matkapakettilain perusteella tulla hyvitettäväksi. ”Sen sijaan pelkästä mielipahasta, harmista tai pettymyksestä aiheutuva lomanautinnon menetys jää korvattavuuden ulkopuolelle, jos vaikkapa matkatavarat jäävät saapumatta kohteeseen”, toteaa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg. Lomanautinnon menettämistä koskevan hyvityksen edellytyksenä on lisäksi, että kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta, joka objektiivisesti arvioiden on omiaan aiheuttamaan lomanautinnon menetyksen.

Ensimmäisessä ratkaistussa tapauksessa matkustajat olivat vajaan kahden viikon mittaisella Singaporen matkalla joutuneet majoittumaan kaksi päivää hotellihuoneessa, jossa oli puutteellinen ilmanvaihto. He vaativat hinnanalennuksen ja muun hyvityksen lisäksi korvausta lomanautinnon menetyksestä ja perustelivat sitä kokemallaan järkytyksellä ja homeen aiheuttamilla terveysoireilla.

Lautakunta katsoi, että matkustajien lomanautinto oli kahden päivän aikana vähentynyt hotellihuoneiden puutteiden ja asian selvittämisen vuoksi. Asiassa oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, oliko puute hotellihuoneen ilmanvaihdossa ja kosteusongelma aiheuttanut ja missä määrin matkustajille terveydellistä haittaa. Joka tapauksessa asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kyse olisi ollut niin merkittävästä ongelmasta matkapalvelussa, että lomanautinnon menettäminen voisi tulla korvattavaksi. Näin ollen lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta lomanautinnon menettämisestä. Sen sijaan kuluttajat olivat oikeutettuja 40 euron hinnanalennukseen hotellihuoneen puutteellisuudesta kahdelta vuorokaudelta.

Toisessa täysistuntoratkaisussa kaksilapsisen perheen hotellihuoneessa olleet luteet olivat useana yönä purreet matkustajia. Puremista aiheutui terveyshaittaa. Matkatavaroita jouduttiin puhdistamaan ja ne olivat osan matkaa pois käytöstä. Lomanautinnon menetys ulottui usean päivän ajalle kahden viikon matkalla. Kynnys lomanautinnon menettämisen korvaamiselle ylittyi. Ottaen huomioon muissa aineettoman vahingon tilanteissa maksettavan korvaustason, lautakunta piti 100 euron hyvitystä lomanautinnon menettämisestä kullekin matkustajalle riittävänä. Sen lisäksi matkustajat olivat oikeutettuja 30 prosentin hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen matkatavaroiden puhdistamisesta.