Sähkön hintaa kohtuullistettiin

Kuluttajat tekivät 31.10.2022 KSS Energia Oy:n kanssa kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen määräajaksi siten, että sopimuskausi alkoi 11.11.2022. Sopimuksen päättymispäivä on 31.10.2024. Sopimuksen mukainen sähköenergian hinta on 27,25 senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksu on 2,50 euroa kuukaudessa. Sähköä heillä kuluu vuodessa 18 000 – 20 000 kWh. 

Sopimuksen teon jälkeen sähköenergian määräaikaisten myyntisopimusten tarjotut hinnat laskivat voimakkaasti. Kuluttajat vaativat ratkaisupyynnön aiheena olevan määräaikaisen sopimuksen hinnan kohtuullistamista. He perustelivat vaatimustaan sillä, että he olivat pienituloisia eläkeläisiä. He asuvat omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys. Samaan aikaan kun he maksoivat sähköenergiasta 27,25 senttiä kilowattitunnilta KSS Energia Oy myi sähkösopimuksia 9 sentin kilowattitunnin hintaan. Kuluttajat olivat saaneet lakisääteistä sähköhyvitystä yhteensä 533,67 euroa.

KSS Energia totesi vastauksessaan lautakunnalle, että määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa tai muuttaa, kun sopimusvahvistuksen mukainen perumisaika on päättynyt. Sähkömarkkinalain mukaisesti määräaikainen sopimus sitoo kumpaakin osapuolta koko sopimuskauden ajan. Yrityksellä ei ole käytössä sopimussakkoa määräaikaisen sopimuksen purkamiseksi. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa vain poikkeustapauksissa, kuten muuton yhteydessä. Yhtiö seuraa Energiaviraston suosituksia kohtuullistamisesta ja toimialan yleistä käytäntöä ja jos se muuttuu, elinkeinonharjoittaja on yhteydessä kuluttajiin.

Lautakunta totesi täysistuntoratkaisussaan, että kyse ei ollut ns. toimitusvelvollisesta sopimuksesta, joiden hinnoittelun kohtuullisuutta Energiavirasto valvoo yleisellä tasolla. Sen sijaan asiaan sovelletaan kuluttajansuojalakia ja sen kohtuullisuussäännöstä, jonka perusteella lautakunta arvioi kaikkien kuluttajien tekemien sähkösopimusten tapauskohtaista kohtuullisuutta. Yhtenä säännöksen mukaisena kriteerinä kohtuuttomuudelle on olojen muuttuminen sopimuksen teon jälkeen.

Perusteluissaan lautakunta huomautti muun muassa, että kuluttaja ei voi itsenäisesti suojautua siltä riskiltä, että sähkön hinta laskee voimakkaasti ja määräaikaisesta sähkösopimuksesta tulee hänelle kohtuuttoman epäedullinen. Sopimus oli tehty poikkeuksellisessa ja täysin ennustamattomassa markkinatilanteessa. Sähkönmyyjä ei ollut tehnyt minkäänlaista sopimusjärjestelyä sen tilanteen varalta, missä sähkön markkinahinta on pidemmän aikaa sovittua hintaa selvästi alhaisempi. Lautakunta oli keväällä antamassa ratkaisussa katsonut, että jos sähkösopimuksen hinta ylittää vuositasolla muiden samaan aikaan tarjottujen vastaavien sopimusten keskihinnan yli 15 prosentilla ja yli 150 eurolla, hinta voi olla kohtuuton olosuhteiden muuttumisen vuoksi. 

Energiavirasto pitää tarjotuista hinnoista tilastoja, joiden avulla voidaan laskea, täyttyykö kussakin sopimuksessa pääsääntöiset kohtuuttomuuden kriteerit. ”Kohtuuttomuusarvioinnissa on niiden lisäksi otettava vielä kuluttajien tapauskohtaiset olosuhteet huomioon, eli rajojen ylittyminen ei automaattisesti tarkoita, että hintaa pitäisi sovitella. Rajojen ylittyessä kuluttajan kannattaa olla yhteydessä sähköyhtiöönsä”, toteaa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Tässä tapauksessa kuluttajien sähköenergiasta maksama määrä vuodessa oli lähes 5 000 euroa. Sähkö oli käytetty lähinnä kuluttajien vakituisen asunnon välttämättömään lämmitykseen. Vuosilasku vähennettynä sähköhyvityksellä oli vastannut merkittävää osaa heidän nettotuloistaan varsinkin talvikuukausina, jolloin sähkönkulutus on suurempaa. Kuluneen vuoden aikana tarjottujen määräaikaisten sopimusten keskihinta oli 15,06 senttiä. Lautakunnan aiemmassa ratkaisussa linjaamat kohtuuttomuuden pääsääntöiset kriteerit olivat ylittyneet. Mikään ei erityisesti puhunut kohtuuttomuutta vastaan. Toisaalta asiassa ei ilmennyt seikkoja, jotka edellyttäisivät erityisen suurta hinnan sovittelua. 

Lautakunta katsoi, että sopimuksen mukaista 27,25 senttiä/kWh tuli sovitella lähemmäs keskihintaa 15,06 senttiä/kWh. Lautakunta sovitteli hinnan tapauksessa 20 senttiin kilowattitunnilta, jolla sopimus voitiin saattaa kuluneen vuoden ajalta riittävän tasapainoiseksi ja kohtuulliseksi. Sen ylittävää osaa suositettiin palautettavaksi kuitenkin vähennettynä kuluttajien saamalla sähköhyvityksellä. Päätöksellään lautakunta otti kantaa vain sopimuksen ensimmäisen kuluneen vuoden hinnan kohtuullisuuteen.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Vähemmistöön jääneet kaksi jäsentä katsoivat, että kohtuullisuusarviointia ei tulisi sitoa muiden vastaavien hyödykkeiden kohdalla tehtyihin hinnan muutosta koskeviin aiempiin arvioihin ja kohtuullisuudessa tulisi ottaa huomioon myös sopimuksen tekoajankohdan yleinen hintataso.